Loviatar – Panimoyhtiö Hiisi

Tänä iltana maistelussa taas yksi Alkon tämän vuoden käsityöläisolut valikoiman edustajista – Hiisin Loviatar Rye Wine. Kyseessä oli omasta mielestäni yksi mielenkiintoisimmista oluista tässä kattauksessa. Hiisi on tällä hetkellä myös oma suosikkipanimoni kotimaisista pienpanimoista ja aina suurella innolla odotan heidän uutuksiensa maistelua. Eli kovahkot odotukset tälle ruisviinille on.

Kyseessä on siis Rye Wine eli rukiillä ryyditetty Barley Wine. Nimi Loviatar on otettu Kalevalasta ja sillä tarkoitetaan Pohjalan emäntää Luohia – tuota mahtavan taikavoimaista matriarkkaa. Eli nimikin lupailee mahtavia makumaailmoja, kuten myös etiketti:

"Noita Vipusenvoimainen, rautarukkasilla rakentava, synnystänsä rummuteltu,

vasaraksi vainotuksi – pirun polkuun paheteltu, pahan perkeeks Pohjalasta."

Loviatar on väriltään ruskeaa ja hieman sameaa. Sameutta lisäsi se, että pullon pohjalta ehti livahtaa lasiin myös aimo klöntti hiivaa. Valoa vasten katsottuna oluen punaisuus korostuu. Pinnalle kertyy erittäin niukasti vaahtoa, joka on kuitenkin hyvin pienikuplaista. Tästä syystä vaahto jää kauniiksi pyöreäreunaisiksi pitsihunnuksi oluen päälle ja lasin reunoille.

Tuoksu on jääkaappikylmänä mieto ja pehmeä. En meinaa saada tästä paljoa irti. Lämmettyään tuoksuja alkaa hieman irrota. On mallasta ja hentoa rusinaa.

Maku on melkoisen voimallinen. Kuivattuja hedelmiä, luumua ja aprikoosia, mentholia, pihkaa ja katajan oksia. Sekä jotain häiritsevää, mikä tuo mieleen varsisellerin... Ei hyvä. Pullossa suositeltiin nautiskelu lämpötilaksi 12-14°C, joten annoin oluen hieman lämmetä. Tämä osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Sellerimäisyys hävisi lähes kokonaan. Esiin nousi pihkaiset katkerot, maltainen makeus, kevyt toffeemaisuus ja vähän puolukkaisuutta.

Suutuntuma on pehmeä ja erittäin täyteläinen. Sekaan puskee katkeroja, jotka ovat enemmän pihkaa ja havuja. Tiukat katkerot tekevät tästä vähän hyökkäävän, mutta samalla myös ryhdikkään. Lämmettyään suutuntuma pehmeni ja tasapainoittui. 

Kokonaisuutena tämän ihan kelpo barley wine, jossa on reilusti makuja, mutta myös jotain häiritsevää. Jääkaappikylmänä tämä suorastaan tökki, mutta lämmettyään maku ja suutuntuma muuttui mielyttävämmäksi. En silti suuremmin innostunut tästä. En ostaisi toisten.

Hiisi on siitä kiva, että he laittavat oluisiinsa mukaan musiikkisuositukset. Siitä minä pidän. Lovitaren kaveriksi panimo suosittelee Verjnuarmun Muanpiällinen helevetti -levyä. Sitä siis tähän.

Tuomio:
Tuoksu: 6/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 3/5
Kokonaisvaikutelma: 13/20
Yhteensä: 33/50  

Speksit:
Panimo: Panimoyhtiö Hiisi
Tyyli: Rye Wine (Barley Wine)
Maa: Suomi
Väri: 45 EBC (Alko 105 EBC)
Katkerot: 95 IBU (Alko 84,3 EBU)
Kantavierre: 23,3 °P
Maltaat:  Pale ale-, ruis- ja karamellimaltaat
Humalat:  Columbus, Chinook ja Cascade
Alkoholi: 10,5 %
Muuta: Yksi Alkon vuoden 2016 Käsityöläisoluiden valikoimasta
Mistä: Sokoksen Alko, Kuopio

Barley Wine – Malmgårdin Panimo Oy

Vielä on maistamatta muutama Alkon vuoden 2015 käsityöläisvalikoiman oluista, joista tänään maistoon valikoitui Malmgårdin Barley Wine. Huomenna on vapaa päivä, niin on hyvä hetki rauhassa maistella tätä vahvempaa olutta. Mielummin olisi hommannut tämän tyylisen oluen koossa 0,33 l tai jopa 0,25 l, koska alkoholiprosenttien vuoksi puolen litran jälkeen ei olisi muutamaan hetkeen asiaa auton rattiin. Ei sillä, että olisi hinkua siihen, mutta tuo humaltuminenkaan ei hirveästi innosta. Mutta käsittääkseni tällä hetkellä teknillisistä syistä Malmgårdin pullotuslinjastolla ei ole mahdollista ajaa näitä pienempiä pullokokoja.

Ohraviiniä viinilasista. Tätä
kelpaa maistella ja nautiskella.

Mutta ei anneta sen nyt enempää häiritä vaan siirrytään ohraviinin pariin. Malmgårdin Barley Wine on väriltään tumman punaruskeaa, mutta kirkkaampaa valoa vasten katsottuna punaisuus korostuu. Vaahto ei lasiin kaadettaessa muodostu nimeksikään, mutta se vähäinen vaahto reunalla on hyvin pieni kuplaista, paksunoloista ja pitkäikäistä.

Tuoksussa pehmeää maltaisuutta, kevyttä suklaisuutta ja häivähdys toffeeta. Lämmettyään hiukan myös kahvin paahtuneita pehmeitä aromeja.

Maussa on ensimmäisenä limakalvoille ehtii katkeruus, joka säilyy läpi maun viipyillen vielä jälkimaun viimemetreille. Maku ei kuitenkaan ole pelkkää katkeroa. Malmgårdin Barley Wine tarjoilee pehmeää suklaan ja mokan makuja sekä yrttisyyttä ja häivähdyksen lakritsia. Sitten jostain puskista väliin survaistaan vähän raikkaita marjoja. Hieno ja yllättävä makukombo, joka pysyy kuin ihmeen kautta maltillisena mutta monipuolisen maukkaana pakettina. Maussa alkoholi ei maistu ollenkaan, mikä on yllättävää näinkin voimakkaalle oluelle.

Suutuntuma on täyteläinen tuhdin mallasrungon ansiosta, jota napakka humalointi katkeroittaa ja kuivattaa. Kuitenkin raikkautta löytyy myös. Hiilihappoja on hyvin hillitysti. Katkerot kuivinen tuntemuksineen viipyilee jälkimaussa pitkään.

Valoa vasten tarkasteltaessa Barley Winen väri hehkuu
kauneimmillaan. Ja suureksi ihmetykseni lasiin oli
ilmestynyt vaahtovalas. Ugh! Valaat ovat puhuneet.

Melkoisen monipuolinen ja hieman haasteellinenkin ohraviini. Katkerot voivat lyödä luoltaan pois kevyemmän ja raikkaammaan tunnelman ystävät (kuten vaimoni), mutta ken ei pelkää katkeron mieltä kirvoittavaa ja limakalvoja kuivattavaa tunnelmaa, voi löytää tästä hienon makukokoelman, joka kestää pitkää ja rauhallista nautiskelua. Itse kuulun tähän jälkimmäiseen kategoriaan ja pidän tästä oluesta paljonkin. Voisi katsastaa, josko löytyisi lähi Alkoisto jokunen pullo jemmaan.

Tuomio:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 9/10
Suutuntuma: 4/5
Kokonaisvaikutelma: 17/20
Yhteensä: 41/50 

Speksit:
Panimo: Malmgårdin Panimo Oy
Tyyli: Barley Wine
Maa: Suomi
Väri: 49 EBC (Alko 65,9 EBC)
Katkerot: 88 EBU (Alko 76,1 EBU)
Kantavierre: 22 °P (Alko 21,5 °P)
Maltaat:  Pilsner-, dark ale-, karamelli- ja suklaamaltaat
Alkoholi: 10,4 %
Muuta: Tarjoilulämpötila 12-15°C. Alkon vuoden 2015 käsityöläisolut valikoimaa.
Mistä: Prisman Alko, Kuopio

Criminally Bad Elf – Ridgeway Brewing

Paha tonttu ei ole pahaa, muttei erityisen
hyvääkään. Vahvaa se tosin on.

Vaikka mennään lumetonta, mutta viileää huhtiikuun alkua, niin päädyin tänään erinäisten itsestäni riippumattomien sattumusten kautta katsomaan Niko lentäjän poika elokuvaa. Joten otetaan leffajuomaksi jotain jouluista. Jääkaapissa odotteli vielä joulun jälkeisistä hankinnoista Ridgeway Breweryn Criminally Bad Elf, joten mikäs sen sopivampaa. Pahoja tonttuja ja ohralientä lipitteleviä lentäviä poroja.

Olut on väriltään kirkkaan kuparista tai ehkäpä enemmänkin tumman hunajan väristä. Kaadettaessa oluen päälle kertyy puolen sentin kermanvärinen vaahtokerros. Tuoksussa makeaa marjaisuutta sekä aavistus yrttiä ja marjasiirappia. Ensikulauksella aistii makeuden, alkoholin lämmön ja hivenen humalaa sekä yrttiä. Suutuntuma on hieman makean paksu, vähän liköörimäinen.

Oluen kaverina otin oikein maukkaan amerikkalaistyylisen suklaarakeilla höystetyn cookien, mikä sopikin oluen kanssa oikein hyvin. Tämä menee joulujuomana tai winterwarmerina oikein mainiosti, mutta upposi myös näin keväisenä iltana. Lämmetessään oluen maut voimistuvat, mutta samalla jotenkin latistuvat. Mielestäni parempaa viileänä.

Kokonaisuutena ihan mukiin menevä, mutta löytyy parempiakin barley winejä, joten ei tule toistamiseen hommattua. Jos tähän oluttyyppiin haluaa tutustua, niin suosittelen aloittelua jollain muulla.

Musassa hilpeyttä kehiin. Vaikka on huhtikuu, niin lyödään kuitenkin taustalle joululaulua, kun muutenkin jouluisissa tunnelmissa on tänään menty. Lauluyhtye Rajattoman Kulkuset on ehkäpä pähein ja svengaavin versio tästä laulusta. Silläpä siis...

Tuomio:

Tuoksu: 7/10

Ulkonäkö: 3/5

Maku: 5/10

Suutuntuma: 2/5

Kokonaisvaikutelma: 9/20

Yhteensä: 26/50

Speksit:

Panimo: Ridgeway Brewing

Tyyli: Barley wine
Maa: Englanti

Väri: 31,3 EBC

Katkerot: 28,2 EBU

Kantavierre: 22,2°

Humalat: Fuggles- ja Goldings

Alkoholi: 10,5 %
Muuta: Ohran lisäksi käytetty kauraa ja vehnää.

Mistä: Kuopion Sokoksen Alko