Viime perjantaina suuntasin heti aamusta VR:n kyydittämän Helsinkiin. Tämä oli ensimmäinen reissu vuoteen, jos Helsinki-Vantaalla piipahtamista ei lasketa. Viikonlopun pääagendana oli koulutuspäivä lauantaina, mutta olin järjestänyt perjantaille valmistuneille ainejärjestömme opiskelukollegoille eli alumneille oluttasting tilaisuuden
Panimoravintola Bryggeriin. Ja koska reissu oli ensimmäinen vuoteen, niin pitihän tästä reissusta pyrkiä ottamaan kaikki mahdollinen hyöty irti eli muitakin tavoitteita olin tälle matkalle asettanut.
Yksi näistä tavoitteista oli Ruosniemen Panimon
Pikkupomon hommaaminen Esplanadin Alkosta, mutta juna matkan Twitter viestittely paljasti, ettei kyseistä olutta ollut pääkaupunkiseudulla muissa ilmoitetuissa myymälöissä kuin
Tapiolassa Espoossa ja Hämeenkylässä Vantaalla. Keskustan ulkopuolelle ei nyt joutanut lähtemään, joten jäänee tämä maistamatta. En nyt kuitenkaan aina viitsi asiakseen lähteä pääkaupunkiseudulle olutostoksille, vaikka mielenkiintoisten tuotteiden perässä silloin tällöin ravaankin.
Pikkupomohan on näitä uusia Alkon tilausvalikoimatuotteita, joita Panimot voivat tarjota 10 haluamaansa Alkoon. Tämä EI kuitenkaan takaa sitä, että olutta on näissä myymälöissä hyllyssä saatavilla. Käytäntö Alkon puollella menee niin, että sitä voi halutessaan tilata näihin panimon valitsemiin Alkoihin. Eli jos tämän kategorian tuotteita haluat itsellesi saada, niin soita ja varmista ensin myymälästä, ennen kuin lähdet matkaan. Varmaankin isompi kysyntä nostaa tuotteet myös hyllyyn näissä paikoissa. Onhan tämä helpotusta, mutta on se silti aika PASKA systeemi. Miksei voi saman tien tilata, vaikka Posion Alkoon?!? Ei luulisi nykyaikana logistiikan olevan niin hankalaa?!? Mutta ei tästä tämän enempää nyt.
Vaikka Alko odotuksiin nähden petti, ei parjattu VR pettänyt (tosin ravintolavaunusta kerkesin ostaa vanhentuneella päiväyksellä olevan leivän, josta ehdin myös haukata ennen kuin huomasin päiväyksen…) ja saavuin perille lounasaikaan joten suuntasin ensin lounaalle Stonesiin maittavalle purilaiselle. Ruokajuomaksi otin uuden tuttavuuden Olutpajan Silkkitien. Tätä olisi löytynyt kaupoistakin, mutta enpä sitä silloin vielä tiennyt. Olisin ehkä testannut jotain muuta, jos olisin sen tiennyt. Silkkitie on riisillä höystetty lager, joka ei hirveämmin säväyttänyt. Mutta ihan hyvä burgerin kaveri.
Sitten piipahdin pikaisesti Arkadian Alkossa katsastamassa oliko mitään kiintoisia erikoisvalikoiman tuotteita ja mukaan tarttui Stallhagenin US Red Ale ja Pale Ale. Tämän jälkeen suuntasin
Tokyokanin tuliaisostoksille ja täydentämään ruoka-aine varastoja. Kasillinen udonia, kareeraisua ja japanilaisia naksuja mukanani jatkoin matkaani BrewDogin Helsingin baariin, jonne olin sopinut tärskyt Laajalahden SUURpanimon nokkamiehen Jaakon kanssa, jossa sain mukaani itselleni ja ystävälleni Sahti-Sepolle maistiaispullot kokeellisesta
Aamupala Alesta. Tämän kyseisen oluen raaka-aineina on käytetty mm. Weetabixiä, Start! aamiaishiutaleita, Nallen ohrahiutaleita ja pannullinen kahvia.
Visiitti BrewDog Helsingissä olikin yksi matkani tavoitteista ja näin se sujui hyvässä seurassa ja kotioluen teosta jutellessa. Kello kolmen aikoihin baarissa oli vain kourallinen ihmisiä ja rauhallista. Juomavalikoima oli mitä parhain – reilusti BD:n omia herkkuja ja mielenkiintoisia vierailevia oluitakin. Vaikka mieli olisi tehnyt ottaa alkuun isotuopillinen makuhermoja hivelevää Jack Hammeria ja sitten testa kaikkia uutuuksia, realiteetti oli kuitenkin huomioitava. Kaikkea ei kerralla pysty maistelemaan ja päihtyä en halunnut, jotta illan tastingissäkin vielä jotain maistaisi. Näinpä päädyin testaamaan joitain uusia tuttavuuksia. Päätöksen teossa auttoi ystävällinen ja asiantunteva henkilökunta. Erittäin positiivisena pidin ajatusta tarjota hanaoluita neljässä eri kokoluokassa.
 |
Nyt on valikoimaa. Tosin BrewDogin hanatuotteista vain
Bourbon Baby! oli uusi tuttavuus. Vierailevista
taas lähes kaikki. |
Itse otin maistelusetin 1/3 Pintin laseilla, johon tuli BrewDogin Bourbon Baby, Beawertownin Blood 'ell ja Brew By Numbersin (BNNo.) 01|07 Saison. Kaksi jälkimmäistä panimoa ovat itselleni uusia tuttavuuksia.
BBNo.:n meininki on mielenkiintoinen. Panimo on välttänyt nimen keksimisen vaikeuden numeroimalla oluet. Ensimmäinen numero kertoo oluen tyylin ja jälkimmäinen sitten erottelee reseptiikkan perusteella oluet.
Katalogi kaikista oluista on esillä panimon nettisivuilla ja sieltä löytyy vähän lisää tietoa jokaisesta oluesta. Erittäin hieno konsepti. :)
Tämä kyseinen 01|07 Saison on humaloitu Nelson Sauvinilla. Tuoksussa ja maussa aistittavissa hieman mustaherukkaisuutta. Väriltään hyvin hailakan kellertävä ja hieman samea. Kokonaisilmeeltään kuivahko ja mausteinen Saison, joka muistuttaa paikoitellen hieman valkoviiniä.
Beawertown Breweryltä olen vain nähnyt kuvia oluista ja kuullut jotain juttuja, mutta itse en ollut vielä ennen tätä päässyt niitä testaamaan. Panimon tuotteet vaikuttavat mielenkiintoisilta ja etiketit herättävät hilpeyttä. Nyt maistamani
Bloody 'ell on 7,2 %:nen veriappelsiinilla ryyditetty IPA, jossa lisää trooppisuutta on haettu humaloinnissa Amarillolla ja Citralla. Ihan kelpo ja maukas IPA, joka ei nyt kuitenkaan mitenkään suuremmin säväyttänyt.
BrewDogin Bourbon Babystä ei ollut kovin suuria ennakko-odotuksia, mutta tämä bourbon tynnyreissä kypsytetty 5,8 %:nen Scotch Ale tyylin edustaja tarjoili maistelusetin miellyttävimmät vibat. Maku oli täyteläinen ja pehmeä. Siinä oli aistittavissa makeahkoa maltaisuutta, karamellia ja vaahterasiirappia. Bourbontynnyreissä kypsytys on tuonut makuun syvyyttä ja bourbonin maistaa hyvin, mutta se ei ole dominoiva. Jälleen yksi hieno olut BrewDogilta.
Parituntinen vierähti turinoidessa ja näitä kolmea ollutta maistellessa. Baari oli tässä ajassa jo täyttynyt hyvin ja istumapaikat näyttivät kaikki olevan varattuja eli suosiota baari nauttii. Tämä oli hyvä sauma jatkaa matkaa ja vapauttaa istumapaikat uusille tulokkaille. Hyvästeltyäni Jaakon hilpaisin bussilla opiskelukaverin luokse viemään matkatavarat jemmaan ja vähän siistiytymään ennen oluttastingin alkua.
 |
Ravintolapäällikkö Olli Majanen mäskäys-
ja keittokattilan juurella. Vasemmalla
panimon ohjausyksikkö. |
Ennen seitsemää koko tastingiin ilmoittautunut porukka oli kasassa ja siirryimme Bryggerin alakertaan panimolaitteiston edustalle, jossa tasting ja panimokierros pidettiin. Tastingin ja esittelyn meille veti Bryggerin ravintolapäällikkö Olli Majanen.
Panimokierros voitiin viedä läpi paikallaan istuen, sillä panimon sydän eli mäskäys- ja keittoastia sijaitsee ruokapuolen ja yläkerran baarin välisessä portaikossa. Tämä 1000 litran vetoinen laitteisto on tilattu Saksasta mittatilaustyönä Bryggeriin. Laitteisto on suljettusysteemi, jossa vedet ja vierteet kulkevat valmiita putkistoja pitkin haluttuihin paikkoihin. Näin vedet tai vierteet ei roisku portaikkoon tai lattioille. Tosin maltaat ja humalat lisätään portaikon yläpäästä yhdistetyn mäskäys- ja keittoastia yläluukusta, joten sieltä pääsee ilmoille myös mukavia tuulahduksia mäskäyksestä ja keitosta.
Alempana sijaitsee huuhteluastia, jossa mäski huuhdellaan ja valutetaan. Tästä astiasta myös mäski lapioidaan kaukaloa pitkin isoon astiaan pois roudausta varten. Bryggerin panimon maltaita jatkokäytetään ravintolan omassa keittiössä ja niitä toimitetaan myös paikalliselle leipomolle, jonka leipiä voi ostaa myös Bryggerin pienestä myymälästä katutasosta. Sieltä on ostettavissa myös mukaan Bryggerin kauppavahvuisia oluita.
 |
Panimolaitteistoa ja esittelytiski. Vasemmassa
reunassa näkyy osa huuhteluastiasta. |
Keitetty vierre ohjataan putkia pitkin käymisastioihin, mitkä sijaitsevat toisissa tiloissa. Niitä pääsee kuitenkin katsastamaan sisäpihan puolelta. Bryggerin pienintuotantoerä on 1000 litraa, mutta usein tehdään 2000-3000 litraa kerralla riippuen käytettävästä käymisastiasta. Joten ennen kuin hiiva lisätään vierteeseen, tekee panimomestari Mathias Hüffner siis kaikkiaan jopa kolme mäyskäystä ja keittoa.
 |
Panimoravintolan tarjoilutankit hanatuotteille ovat näkyvillä ravintolatilan vieressä lasiseinän takana. Olut on säliön sisällä muovipusseissa,
jolloin astiassa olut ei pääsekosketuksiin ilman kanssa. Olut saadaan tulemaan ulos pumppaamalla ilmaa säilön sisään, jolloin pussi rutistuu kasaan sitä mukaan kuin sitä tyhjennetään. Idea on hieman sama kuin tonkkaviinien pusseissa. |
Käymisen jälkeen oluet siirretään taas putkistoa pitkin kypsytysastioihin. Kypsytyksen jälkeen oluet ovat valmiita pullotettaviksi (pullotus tehdään Teerepelin Panimolla Lahdessa), kanisteroitavaksi ja panimoravintolan omaan käyttöön. Hanatuotteet säilötään tarjoilutankkeihin, jotka ovat näkyvillä ravintolatilassa lasiseinän takana. Kaikki, paitsi ensimmäisenä valmistettu erä Aleksanteri olutta (joka on valmistettu Saimaan Juomatehtaan laitteilla), on pantu nykyisessä panimoravintola Bryggerin tiloissa ja laitteistolla.
 |
| Vasemmalta oikealla: Bryggeri Pils, Bryggeri Weizen,Bryggeri E.S.P.A., Bryggeri IPA ja Bryggeri Stout. |
Maistelusetiin tulee panimon omia oluita, joita kyseisellä hetkellä tarjolla hanassa. Tällä kertaa maisteltavaksi saimme
Bryggeri Pilsin,
Bryggeri Weizenin,
Bryggeri E.S.P.A.:n,
Bryggeri IPAn ja
Bryggeri Stoutin. Itselleni setissä uusia tuttavuuksia olivat
Weizen,
E.S.P.A. (English Style Pale Ale) ja IPA. Bryggeri valitsee tuotteidensa nimiksi paljon myös panimoravintolan ympäristöön liittyviä nimiä, kuten
E.S.P.A.,
Aleksanteri,
Kanttori,
Pormestari,
Mantta ja
Senaattori.
Bryggerin nettisivuilta löytyy muuten hyvin kuvaukset kaikista ja tarkemmat tiedot kaikista panimon oluista.
 |
Maltaita ja humalia sai haistella
ja maistella. |
Panimon esittelyn lomassa otimme aina yhden oluen kerrallaan maisteluun esittelyjen kera. Näin aika kului hyvin, kun innokkailla seuraajilla oli myös suun kostuketta. Saimme myös tutustua oluen teon perusraaka-aineisiin eli maltaisiin ja humaliin, joita oli purkissa esillä (tosin näistä humalakävyt ja -pelletit olivat valon vaikutuksesta haalenneet huomattavasti).
Esittely oli erittäin mielenkiintoinen ja asiantunteva. Vähemmän olueen perehtyneet kollegatkin kehuivat tastingiä. Innostuimme kyselemään ja juttelemaan Ollin kanssa sen verran, että alkujaan arvioitu tunnin aika venyi lähes kahteen tuntiin. Tämän jälkeen siirryimme syömään ravintolan puolelle ja täytyy erikseen mainita, että syömäni Viro menu oli aivan loistava. Panimollahan oli vielä tuolloin meneillään Viron pienpanimoviikot.
Etenkin Bryggerin Stoutissa haudutettu murea porsaan poski kera savustettujen punajuurten ja selleripyreen oli älyttömän hyvää! Otin tämän 39 € maksaneen menun lisäksi suositellun 12 €:n olutsetin, jossa alkuruoalla oli Bryggerin oma IPA (olisi menun mukaan pitänyt olla Hopster panimon Pearu IPA, mutta liekkö jo loppunut toiseksi viimeisenä päivänä), pääruoalla Õllenaut Vanamees ja jälkiruoalla jumalaisesti makuhermoja hyväillyt Põhjala Pime Öö.
Kerrassaan hieno ilta ja hyvät fiilikset jäi Bryggeristä niin ravintolana kuin panimonakin. Täytyy käydä toistekin. Erityiskiitokset Olli Majaselle asiantuntevasta ja maltillisesta esittelystä. Muutaman kiperän kysymyksen heitin, mutta mies osasi näihin pääasiassa vastata.
Seuraava päivä menikin koulutuspäivillä eikä ihmeemmin oluiden pariin ehtinyt, kun aamu yhdeksästä ilta kuuten asti vierähti luennoilla ja paneelia kuunnellen. Olisin halunnut käydä SOK:n oluthuoneilla IPA viikoilla maistamassa muutaman hyvän olusen, mutta opiskelukaverit eivät tästä innostuneet enkä viitsinyt nyt yksin ilman hyvää seuraa, joten lauantaina jäi oluen maistelut vähemmälle. Tosin täytyy mainita, että kävimme
A21 Coctail Loungessa, joka osoittautui erinomaiseksi paikaksi. Pojat tekevät drinkit rakkaudella ja ne maistuvat erittäin hyviltä. Suosittelen kokeilemaan, vaikka hintataso ei olekaan edullisimmasta päästä. Juomat ovat nimittäin huippuhyviä, tuoreista raaka-aineista tehtyjä ja ne tarjoillaan tyylikkäästi.
Piipahdimme ennen nukkumaanmenoa vielä Teerenpelissä oluella, jossa huomasin sivistyksessäni olevan Vauhtiveikon mentävä aukko. Ja sehän oli toki paikattava.
 |
| Tuliaisia Helsingin reissulta: Laajalahden SUURpanimon kotitekoinen Aamupala Ale, Bryggeri Citra, Ruosniemen panimon Insinööri IPA, Stallhagenin US Red Ale ja Pale Ale, Maku Brewingin Amber Ale, Pale Ale ja Golden Ale. |
Yöunien jälkeen kävin noutamassa Kampin K-Marketista kotiin viemisiksi
Maku Brewingin Amber Alen,
Golden Alen ja
Pale Alen sekä
Ruosniemen Insinööri IPAn ja
Bryggerin Citran. Näitä kun ei vielä toistaiseksi Mualiman navan lähheisyyvessä ole näkynynä. Kiitoksen
Tuopillinen blogia pitävälle Juoni Koskiselle vinkistä. Sen jälkeen Helsingin retki oli kummipojan luona vierailua vaille paketissa.
Mukava oli Helsingissä käydä ja paljon on näköjään pääkaupunkiseudulle tullut uusia mielenkiintoisia kuppiloita, joissa on tarjolla toinen toistaa herkullisempia mallasjuomia. Pitäisi varmaan koettaa päästä vierailemaan siellä useammin.
(Kirjoituksesta korjattu Bryggerin tuotteiden pullotuspaikka ja E.S.P.A. oluen lyhenteen merkitys. Kiitoksia Bryggerille oikaisusta. 23.3.2015 klo 23.09. Tarkennettu vielä Bryggerin tuotannon eräkokoja 25.3.2015 klo 13.19)
