torstai 31. joulukuuta 2015

Sinebrychoff Porter – Sinebrychoff (Carlsberg Group)

Tänään arviossa Sinebrychoffin Porter, joka äänestettiin teidän lukijoiden toimesta meidän olutblogistien yhteisarvio-olueksi. Tuossa ennen hieman ennen joulua Tuopillinen-blogia pitävä Jouni Koskinen lähestyi meitä muita blogaajia ajatuksella, että matkisimme hieman viinibloggaajia, jotka olivat tehneet jokainen arvion samasta viinistä ja julkaisseet sitten ne omissa blogeissaan yhtäaikaisesti. Kuulosti hyvältä, joten lähdin ilomielin mukaan.

Muut mukana olevat blogit ovat Tuopillinen, JaskanKaljat, Huurteinen, Reittausblogi, Keikyblogi, Pullollinen.fi, Tyttö ja Tuoppi, Kaunis humala, Mushimalt, Tuopin ÄäressäArde arvioViinihullun päiväkirja, Maistuva Mallas, Loppasuut, Maltainen, Ölmöneger ja hieman myös Punavuori Gourmet. Kaikki julkaisivat arvionsa 31.12.2015 klo 12.00

Reittausblogia kirjoitteleva Harri Metsäjoki heitti ehdotuksena, että veisimme asiaa hieman pidemmälle ja julkaisisimme myös jotain itsestämme tai omasta reittausrituaalistamme. En tiedä lähtikö kuinka moni mukaan tähän ideaan mukaan, koska ketään ei pakoteta, mutta minusta se oli hieno idea. Joten valotan tähän alkuun, miten omat arvioni yleensä päätyvät blogiini. Jos se ei kiinnosta, niin kelaa suoraan väliotsikkoon "Itse olutarvio".

Yleensä aloittelen maistelusession laittamalla jotain musiikkia soimaan. Sen jälkeen kuvaan blogiin päätyvän oluen. No jos totta puhutaan, niin kuvaan lähes kaikki maistelemani oluet (ainakin kotiolosuhteissa) ihan vain omaksi huvikseni. Se on oikeastaan oma harrastuksensa Blogiin päätyvien oluiden kuvauksen kanssa vietän kuitenkin hieman enemmän aikaa. Koetan silloin tällöin miettiä jotain uutta mielenkiintoista näkökulmaa kuville, mutta usein miten otan kuvat keittiön pöydällä. Sopivasti rajaamalla tunnelman saa hyväksi, vaikka vierässä odottaisi tiskaamattomat astiat. Illuusion voimaa. Tunnelma on tärkein.

Kuvausympäristö ei aina ole ihan kuvauksellisimmillaan.
Kuvaamisen hoidan noin 8 vuotta vanhalla Canonin EOS 400D järkkärillä käyttäen yleensä 50mm kiinteä polttovälistä objektiivia. Käytän tätä mieluiten, koska se on valovoimainen objektiivi, kuva vastaa silmän näkyvyysaluetta (eli objektiivi ei vääristä kohdetta) ja suuresta aukonkoosta johtuen sillä saa hyvin kapean terävyysalueen. Kuvaan nykyisin aina kuvat RAW kuvina eli raakadatana, jolloin saan tehtyä Photoshopilla kevyen säädön kuvaan, jotta se vastaisi reaalitilannetta. Tällä tarkoitan siis valoistusta ja värilämpötilaa. Näin on nopeampaa, eikä tarvitse välittää, jos kuvat on jostain syystä erittäin kylmiä (sinisiä) tai keltaisia. 

Joskus olen joutunut jotain kuvaa säätämään ja muokkaamaan, kun en ole onnistunut kuvauksessa kerralla, mutta tätä teen harvemmin. Viimeksi Liefmans Goudenbandin kanssa. Halusin valoa oluen taakse, mutta takana olevat pienet lamput eivät riittäneet tuomaan riittävästi valoa oluen läpi kuvassa, joten vaimo toimi avustajana ja näytti kännykkäni valolla lasin takana ja otin kuvan ja heti perään uuden ilman valoa. Ja käsivaralla (ei fiksua). Sitten  yhdistin nämä kaksi kuvaa (mikä olisi ollut helpompaa, jos kuvaisi jalustan kanssa).

Vasemmanpuoleinen ja keskimmäinen kuva on otettu muutaman sekunnin sisällä käsivaralla ja yhdistetty sitten yhdeksi kuvaksi. Säädin ennen yhdistämistä kuvat samaan värilämpöön ja käänsin toista kuvaa muutaman asteen, jotta sain kuvat kohdistettua.
Kuvauksen jälkeen kaivelen yleensä jotain syömistä (jos en jo kuvausta varten jotain ottanut) ja siirryn sohvalle tai pöydän ääreen nautiskelemaan oluesta. Kesällä menen parvekkeelle. Jos olisi piha, niin menisin ehdottomasti ulos aina, kun keli antaa periksi. Useimmiten kirjoittelen arvion suoraan koneelle, mutta välillä teen vain maistelun ohessa muistiinpanot vihkoon ja kirjoittelen sitten myöhemmin arvion koneelle. Kuvat säädän ja lisään viimeisenä.

Sinebrychoff Porterin maistelua kera Bon Iverin For Emma, forever ago vinyylin.
Ja näin juttu on valmis julkaistavaksi muutamaa hetkeä myöhemmin (todellisuudessa tällä kertaa meni useampi tunti).

Itse Olutarvio

Kuten johdannos mainitsin – tunnelma on tärkein. Onnistuin mielestäni hyvin tämän kuvan kanssa ja toivon sen tekevän oikeutta oluelle.
Tänään siis arviossa Sinebrychoff Porter. Tämä jo 1860-luvulla tuotannossa ollut juoma on saavuttanut hyvän jalansijan myös rapakon toisella puolen, mistä viitteitä voidaan nähdä myös takaetiketissä, sillä se on selvästi tehty jenkkimarkkinoita varten. Onpa etiketissä myös yhdentoista Yhdysvaltain osavaltion panttimerkinnätkin. Tuttavani oli bongannut tätä mm. New Yorkin laadukkaasta olutpuodista.

Kuten kuvasta näkyy, takaetiketti
sisältää suurimmaksi osaksi
jenkkimarkkinoille suunnattua
informaatiota – kuten U.S.
government warning -osion.
Koffin Porter kaatuu lasiin öljymäisenä mustana nesteenä. Pinnalle muodostuu noin neljän sentin kerros kaunista hieman rusehtavaa vaahtoa. Olut on väriltään sysimustaa. Spiegelaun Stout-lasin läpi ei meinaa valoa päästä mistään. Aivan alareunasta löytyy jotain punertavaa ruskeaa, kun neste on riittävän ohutta.

Tuoksu on paahteinen, hennon savuinen ja maltainen. Humalan katkerot terävöittävät tuoksuprofiilia. Jotain lakritsista on myös löydettävissä. Voisi olla vain voimakkaampi

Maku on pehmeä ja paahtomaltainen. Paahteisuus voimistuu muutaman hörpyn jälkeen ja lähentelee jo nokisuutta. Esiin mönkii lakritsia ja pihkaisia katkeroja. Sopivan ruisleivän kuorinen. Jälkimaussa humalankatkeroihin kietoutuu savuisia häivähdyksiä. Kuin muistona iltanuotiosta tai savusaunasta, jossa herkulliset maalaiskinkut olivat palvautumassa.

Suutuntuma on kuiva, mutta silti pehmeä. Jälkimaussa kuivuus korostuu humaloiden myötä. Jotenkin olisin kuitenkin kaivannut tuhdimpaa suutuntumaa, mutta kaikkea ei voi saada. Ja voihan tuo olla, ettei aikoinaan ole ollutkaan tarkoitus tehdä tuhtia maisteluporteria 2000-luvun oluthörhölle...

Makuprofiili on hyvä ja tasapainoinen. Ei turhaa kikkailua. Lähes nokisen paahteista maltaisuutta ja lakritsisuutta, kiedottuna sopivasti makua korostavaan humalointiin. Hieno oluthan tämä on. Ei siis ihme, että olut on kysyttyä tavaraa rapakon takana. Ja hinta-laatusuhde on erinomainen.

Tuomio:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 9/10
Suutuntuma: 4/5
Kokonaisvaikutelma: 16/20
Yhteensä: 41/50 

Speksit:
Panimo: Sinebrychoff (Garlsberg Group)
Tyyli: Porter
Maa: Suomi
Väri: 300 EBC (Alko 270 EBC)
Katkerot: 45 EBU (Alko 35,7 EBU)
Kantavierre: 17 °P (Alko 16,7 °P)
Maltaat: Pilsner-, Münchener-, väri- ja ruskeamaltaat
Humalat: Saazer- ja katkerohumalat
Alkoholi: 7,2 %
Mistä: Kolmisopen Alko, Kuopio

31.12.2015 klo 18.43 (Korjattu pieni asiavirhe [kiitos Jouni huomautuksesta] sekä päivitetty blogikattauksen linkit suoraan teksteihin.)

2 kommenttia:

  1. Arvioinnista kertominen taisi olla Reittausblogin Harrin idea. Itsehän semmoisen unohdin täysin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asia korjattu nyt tekstiin :P Kun yritin eilen kelailla viestejä, en löytänyt kyseistä viestä, joten muistelin ehdottajan olleen sinä. Ja niin muisti petti. Harrihan se oli.

      Poista