Frootwood – Founders Brewing Co.

Tänään arviossa Foundersin Barrel Aged sarjaan kuuluva Frootwood cherry ale aged in maple syrup bourbon barrels. Tähän sarjaan kuuluu kaikkiaan kuusi olutta, joista kahdesta (KBS ja DOOM) olenkin jo arvion kirjoittanut. Kyseessä on siis kirsikka ale, jota on kypsytetty tammitynnyreissä, joissa on kypsytetty sekä vaahterasiirappia että bourbonia.

Frootwood on väriltään haalean vaalenpunaista ja pintaa kuorruttaa sentin kerros valkoista vaahtoa. Vähän rosekuohari tulee mieleen. Ei sinällään huono mielenyhtymä. Ei ihan niin kirkasta.

Tuoksussa kirsikkaa, toffeeta ja vaahterasiirappia. Bourbonia on vain ihan häivähdyksenä. Hienoa. Minusta se tappaisi tämän tuoksun heti, jos se olisi voimakkaana läsnä.

Maku makeahkon kirsikkainen. Hiton maukas! Maltaisuus on miellyttävästi läsnä pehmentäen makua. Vivahteista löytyy vaahterasiirappin hentoa makua ja vaniljaa, mutta onneksi bourbonista ei ole jäänyt sen alkoholista sävyä. Onpas kerrassaan upean makuinen olut!!!  

Suutuntumaltaan täyteläinen, mutta kuitenkin raikas. Hieman hapankin. Miellyttävää. Hiilihappokuplat raikastavat kivasti lisää.

Tässäpä kokonaisuudesaan hieno olut, jota pitää ehkä hommata pari putelia jemmaan, jos vielä löytyy. Pelkäsin bourbonin hyökkäävän tässä silmille, mutta se oli erittäin miellyttävän tasapainoisesti läsnä. 

Tuomio:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 10/10
Suutuntuma: 4/5
Kokonaisvaikutelma: 17/20
Yhteensä: 42/50 

Speksit:
Panimo: Founders Brewing Co.
Tyyli: Marjaolut
Maa: USA
Väri: 15,5 EBC
Katkerot: 48 EBU
Kantavierre: 20,3 °P
Alkoholi: 8,0 %
Muuta: Kirsikkaa, kypsytetty tammitynnyreissä, joissa on ollut sekä vaahterasiirappia ja bourbonia
Mistä: Päivärannan Alko, Kuopio

Cloudberry Saison – Pyynikin käsityöläispanimo

Tällä kertaa maistelussa Pyynikin Käsityöläispanimon Cloudberry Saison. Tämä seison löytyy panimon uudesta maitokauppoihin saapuneesta Big4Sun maistelusetistä, mutta tätä saa kyllä myös irtopulloina. Itse sain maistelusetin suoraan panimolta. Setin muut oluet ovat uusi Dammer Pils sekä vanhat tutut Ruby Jazz Ale ja American IPA, jotka olen jo aimmein reittannutkin.

Kyseessä on nimenstä mukaisesti hillalla eli lakalla maustettu maitokauppavahvuinen saison-tyylin edustaja. Maltaina käytetty Pils- ja vehnämaltaita. Humalointi suoritettu Saazilla. Tätä olen useamman kerran kaupassa katsellut, mutta hyllyyn on toistaiseksi jäänyt. Minulla on hyvin vaihtelevia kokemuksia marjoilla höystetyistä oluista. Monenlaisilla marjoilla höystettyjä oluita on tullut maisteltua, mutta vain yksi hillaa sisältänyt olut. BrewDogin Hello My Name is Little Ingrid (4,7%), joka on panimon HMNI sarjan ensimmäisen yksilön Hello My Name is Ingridin (8,5%) pikkusisko.. Eipä siinä. Eikun maistelemaan tätä.

Cloudberry Saison on hyvin kirkasta ja vaalean kullan keltaista. Valkoista kuohuvaa vaahtoa muodostuu reilusti, muttei kuitenkaan niin tolkutonta määrää että meinaisi lasista karata. Vaahtokukka laskeutuu melko nopeasti häiviämättä kuitenkaan kokonaan. Kuplat kipuavat rauhallisesti ylöspäin. Itseasiassa melkoisen herkullisen näköistä.

Tuoksu on miellyttävän marjainen. Ei liian voimakas, mutta selkeästi tästä aistii hillan tuoksun, joka sekoittuu sulavasti maltaisuuden kanssa yhteen.

Maussa ensin tulee hedelmäisiä ja marjaisia makuja. Hilla ei maistu niin erottuvasti kuin se löytyy tuoksusta. Sitten puskee napakka maltaisuus esiin käyttäen muurin murtajana ruohomaista, maltillisen katkeroista humalakäpyä. Eli jälkimaussa pyöritään ruohossa ja mallasohrassa. Useamman hörpyn jälkeen välissä vilahtelee saison hiivan tuomaa hentoa kukkaisuutta ja yrttisyyttä.

Suutuntuma on yllättävänkin raikas. Mallastakin on sen verran, ettei Cloudberry Saison ole vetinen. Jälkimaussa katkerot nostavat hieman päätään, mutteivät valtaa koko alaa.

Kokonaisuutena maukas ja raikas saison, jota tulee ehkä juotua toistekin. Maku oli hyvä ja hillaakin löyti, vaikkakin enemmän esillä tuoksussa. Pienenä miinuksena humalan ja maltaan rujo esiin hyökkäys jälkimakuun.

Tuomio:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 7/10
Suutuntuma: 3/5
Kokonaisvaikutelma: 14/20
Yhteensä: 35/50 

Speksit:
Panimo: Pyynikin Käsityöläispanimo
Tyyli: Saison / maustettuolut
Maa: Suomi
Väri: 11 EBC
Katkerot: 32 EBU
Maltaat:  Pils, Vehnä
Humalat:  Saaz
Alkoholi: 4,7 %
Muuta: Hillaa
Mistä: Sain panimolta Big4Sun maistelusetin, jossa tämä on mukana.

Laajalahden Suurpanimon PIPA vs. Snow White Breweryn Foxy IPA

Joulukuu on ollut kovin kiireinen eikä ole joutanut paljoa olutarvioita valitettavasti kirjoittelemaan. Mutta nyt vuosi vetelee viimeisiään. Huomenna ei mitään tiedossa ja nyt vähän vapaata aikaa, joten voipi muutaman oluen nautiskella. Sain tässä taannoin 4 olutta ja yhden siiderin maisteluun Espoon suunnalta. Hulppealla 25l tuotantokapasiteetilla toimiva Laajalahden Suurpanimo on kahden kaverin kotipanimo, missä on tehty jo monta ennakkoluulotonta olutta, kuten Lapsang souchongilla eli männynjuurilla savustettulla mustalla teellä "savustettua" Savu Porteria. Vertailun vuoksi tällä hetkellä oman kotipanimomme Snow White Breweryn tuotantokapasiteetti on n. 15l.

Syksyllä panimon puuhamies Jaakko Järvinen haastoi meidän panimon tekemään pihlajanmarjalla maustettua IPAa ja pitihän haasteeseen vastata. Niinpä me Mr. Whiten teimme oman versiomme. Syyspäivänä kävin keräilemässä n. kilon verran pihlajanmarjoja Kuopion Kolmisopen ryhmäpuutarha-alueelta, joista sitten 500g marjoja keiteltiin pienessä määrässä vettä, joka lisättiin sitten keiton jälkeen käymispönttöön. 

Foxy ja PIPA. Vasen oikee. Ja Foxyssä kuvan otto hetkellä kaadosta jo
minuutti ja oluttakin näkyy jo hyvinkin. PIPAssa vaahto pysyy
selkeämmin kohtuudesaa.

Laajalahdesta tullut IPA oli maustettu jo keiton aikana marjoilla, minkä lisäksi pöntön oli lisätty käymisen jälkeen kuivamaustumaan kuivattua marjarouhetta sekä kanelia ja kardemummaa. 

Foxy IPA vasemmalla ja Laajasalon
SuurPanimon PIPA oikealla.

Laajalahden SuurPanimon PIPA on väriltään selkeästi vaaleampaa ja kirkkaampaa kuin meidän Foxy IPA. Meidän Foxy IPAmme taas kuohuu aivan valtavan paljon enemmän kuin PIPA, kuten kuvasta näkyy. 

PIPAn tuoksussa kanelia, kevyttä omenaisuutta ja pihlajanmarjaa. Foxyssa kevyttä pihlajanmarjaa, hienoista pihkaista havuisuutta, humalaa ja hartsista happamuutta. Eli eroa on tuoksussa paljonkin. 

PIPAn maussa ensin hedelmäistä humalaa ja kevyttä havuisuutta. Jälkimakuun tulee hapokasta marjaisuutta ja Fazerin Kettu-karkin jälkimakua. Ei sentään niin makeaa. Hieno kombo. Makumaailma toimii oikein hyvin. 

Foxy IPAssa ensimaku on paljon hyökkäävämpää ja kirpeämpää. Sitten makuun tulee mukaan humalaa ja selvää hapanta marjaisuutta, joka on voimakkaampaa kuin PIPAssa. Jälkimakuun hiipii hieman viljaista jauhoisuutta. Foxy on selkeästi happamalta kuin PIPA, vaikka PIPAan on käytetty suhteessa enemmän marjaa kuin Foxyssa. 

PIPAn suutuntuma on pehmeämpi, mutta muuttuu jälkimakuun nopeasti hieman happamaksi ja raikkaan marjaisaksi. Hiilihappoja on kohtalaisesti. Foxyssä suutuntumaa hallitsee happamuus ja hiilihappoisuus. 

Kokonaisuutena PIPA edustaa selkeämmin IPA linjaa, kun taas meidän Foxy lähtee harhailemaan jonnekin Sour ALEjen makumaailmoihin. Ulkonäöllisestikin PIPA on tyylipuhtaampi IPA. Foxyssa on suodattamattoman vehnän sameutta ja kermatoffeen väri johdattaa ajatukset enemmän BelgiALEjen tai Brown ALEjen suuntaan. Alkutavoitetta edustaa selkeämmin Laajalahden SuurPanimon PIPA, joten julistan omalta osaltani pisteet sille. Sour ALEjen ystävät voisivat hyvinkin saada suuremman nautin Foxy IPAstamme. 

Mutta kaikkiaan maukkaita tuotoksia on taas kotiolosuhteissa saatu aikaiseksi. Laitan tähän tarkempia speksejä molemmista oluista, jos saan Jaakolta luvan jakaa tätä tietoa sekä kaivettu oman reseptimme kurahtaneen läppärin kovalevyltä. 

Mutta tällä nyt mennään. Kaikesta huolimatta erinomaista alkavaa vuotta kaikille oluen ystäville – ja muillekin. Tästä on hyvä jatkaa.

Tähän vuoden vaihdon musaksi lyödään Pariisin Kevään Pikku Huopalahti biisi. Siitä löytyy Arto Tuonelan laulamana ensivuodelle loistava ohjenuore: "Linja-autojen ja rakkauden perässä voi juosta tai voi odottaa seuraavaa." Mutta minä pidän kuitenkin tämän, kun ollaan jo mukavasti kyydissä.