Nuts Freezing Frost Biting Tongue on Frozen Pole Winter IPA – The Flying Dutchman Brewing Co.

Tänään muun perheen lähtiessä Hop Lopiin rymyämään jäin itse pihahommiin ja putsailemaan rännejä viimeisistä, jo kertaalleen jäätyneistä lehdistä. Sitten alkoikin satamaan lunta ja jatkoin hommia pilkkomalla puita. Puusavotan jälkeen piha oli peittynyt kauniiseen ohuen valkoiseen lumikerrokseen ja lumisateessa kaikki näytti niin rauhalliselta ja sadunomaiselta, että päätin kuvata jonkun oluen nyt pihalla. Pikapikaa kellariin olutta valikoimaan ja sitten kuvaamaan. Samalla ajattelin kirjoittaa arvioinkin.

Tänään arviossa The Flying Dutchman Brewing Co. Nuts Freezing Frost Biting Tongue on Frozen Pole Winter IPA. Kyseessä on Suomessa ainakin toistaiseksi asuvan hollantilaisen Ronald de Waal'in perustama panimo, joka ei omia laitteistojaan omista. Ronald tituleeraan itseään panimon nettisivuilla nomadiksi eli ihmiseksi, jolla ei ole vakutuista asuinpaikkaa, joten siinä lienee syy, miksei vakituista panimoa ole. Reissumiehen veri vetää maailmalle. Mikään ensikertalainen ei ole kuitenkaan kyseessä, sillä Ronaldilla on Alkon sivujen mukaan 25 vuoden kokemus panimoalalta.

Oluensa The Flying Dutchman Brewing Co. panetuttaa Belgiassa De Proef panimolla. Tämä panimo on keskittynyt vain valmistamaan oluita muille. Samaisella panimolla oluensa valmistuttaa muuan Mikkeller, joka on tunnettu hyvistä ja kokeilevista oluistaan, joten laatu on varmasti kunnossa.

Itse olen maistanut lentävältä hollantilaiselta More Complicated than Your Girlfriend Stout (jota olen itse tituleerannut Omnipollon erinomaisen Yellow Bellyn pikkuveljeksi) ja Three Hugging Wood Chopping Mother-nature Loving IPAn. Molemmat oikein maukkaita. Panimon oluiden nimet ovat herättäneet kovasti hilpeyttä ja keskutelujakin mm. Twitterissä oluen ystävien parissa. Näitä on helppo tilata baarissa metelin keskellä.

Nuts Freezing Frost Biting Tongue on Frozen Pole Winter IPA on väriltään meripihkan väristä ja lähes täysin kirkasta. Ehkäpä hienoinen hiivamäärä pääsi pohjalta lasiinkin asti. Hieman oranssiin taittavasta valkeasta vaaahdosta muodostuu mukava 3 cm korkuinen vaahtokruunu. Näyttää erityisen herkulliselta maan valkoiseksi värjänneen lumisateen keskellä.

Pihahommissa häärännyt työläinen hiippailee lasin kanssa sisälle ja heittää märät vaatteet kuivumaan. Nyt on aika palkita itsensä. Nyt on lupa nauttia rauhassa. Nostan lasin ja nuuhakaisen. Tuoksu on pihkainen, raikas ja hieman aprikoosinen. Tasapainoinen ja miellyttävä. Sylkirauhaset heräävät horoksesta ja aloittavat nuuhkaisu nuuhakaisulta erittämään lisää sylkeä suuhun. Tuoksu lupailee limakalvoja kuivattavaa pihkaisaa puraisua.

Lasi huulille ja ensimmäinen suullinen. Maussa tulee kuivattua aprikoosia, kevyesti mangoa ja passion hedelmää sekä hieman toffeisia aromeja. Sitten pyörähtää viljainen mallasvierremäinen piipahdus, mikä hieman laskee fiilistä. Kädessä on kuitenkin valmis olut. Sitten iskee. Jälkimaussa lumessa tarpojalle lyödään pihkaiset havut kurkkuun ja ne puraisevat napakasti. Purennan ote pysyy pitkään. Ehkäpä tässä jälkipuolella on jotain hieman eukalyptysmaistakin pihkan seassa. Nut freezing frost biting, muttei kyllä jäädytä sentään. Onneksi.

Suutuntuma tuntuu välillä hieman kevyeltä, vaikkakin jälkimaussa katkerot hallitsevat tiukalla otteellaan. Pääsääntöisesti suullisten ensihetket ovat pehmeitä ja sen verran täyteläisiä, että tietää juovansa muuta kuin kuplitettua ohravierrettä.

Kokonaisuudessa kiva ja maukas IPA, josta en nyt tuota pientä eukalyptysmaista häivähdystä enempää löydä talvea. Hyvää silti. Tiukka pihkainen jälkipurenta voi olla melko haastava aloittelijoille, mutta muuten paketti on oikein toimiva ja toivottavasti löytää tiensä monen oluenystävän jouluostoskoriin (jos siis monopolissa meinaa asioida). Hikeä pintaan nostavan ulkopuuhailun jälkeisen saunan päätteeksi oiva janon sammuttaja. Lämmittävää vaikutusta ei näillä prosenteilla kuitenkaan aikaan saada.

Kauniin ja rauhoittavan lumisateen kunniaksi biisisuositus. Jostain syystä päässäni alkoi soimaan  Giant Robotin erittäin kaunis ja tunnelmallinen First Snow. Siksipä jaan sen myös teille hyvät lukijani.

Tuomio:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 3/5
Kokonaisvaikutelma: 15/20
Yhteensä: 38/50 

Speksit:
Panimo: The Flying Dutchman Brewing Co.
Tyyli: India Pale Ale
Maa: Suomi
Väri: 34,7 EBC
Katkerot: 57,1 EBU
Kantavierre: 14,1 °P
Maltaat:  Pale ale- ja vaaleat crystalmaltaat
Humalat:  Cascade, Centennial, Citra ja Mosaic
Alkoholi: 6,0 %
Muuta: Pantu Proefin panimolla Belgiassa
Mistä: Päivärannan Alko, Kuopio

Susanna's Housewarming Saison – Humalove

Tänään arviossa Humaloven Susanna's Housewarming Saison. Kyseessä on mangolla höystetty saison. Humalovelta olen pari olutta maistanut viime vuoden Olut Expossa ja ihan hyvä fiilis panimosta on jäänyt, joten tämän panimon oluet kiinnostaa kovasti. Tämä arviossa olevan oluen olen jo kertaalleen maistellut reilu kuukausi sitten, mutta kun sain toisen pullon kaverilta tuliaiseksi, niin ajattelin kirjoitella tästä arvioinkin.

Susanna's Housewarming Saison väriltään kauniin meripihkan värinen. Valkeaa vaahtoa muodostuu melko niukasti, mutta se on pitkäikäinen.

Tuoksussa mangoa, toffeeta ja hieman raparperia. Hyvin raikas tuoksu. Pieni häivähdys hiivaakin.

Maussa tulee alussa mangoa ja pehmeää mallasta. Jälkimakuun puskeutuu hieman pihkaisia katkeroja, jotka jää pyörimään limakalvoille. Maku on kuitenkin hieman suoraviivainen.

Suutuntuma on raikas, hieman katkeroinen ja kuiva. Toissapäivänä maistelin Boulevard Breweryn Tank 7 Farmhouse Alen, jossa oli aivan hiukean hieno pehmeys, joten en osaa olla nyt vertaamatta tätä nyt siihen.

Kokonaisuutena maukas ja raikas saison, jossa mango maistuu mukavasti. Suoraviivaisuus, suutuntumaa terävöittävät pihkaiset katketerot sekä hienoinen hiivaisuus häiritsivät hieman. Maistelin  tämän ensimmäisen kerran noin kuukausi sitten ja muistelin hieman paremmaksi, mutta silti ihan kelpo Saison. Ei tule kuitenkaan ostettua toiste.

En ole pitkiin aikoihin laittanut liitteeksi mitään musiikkia, mutta nyt olisi taas aika. Pari viikkoa sitten istahdimme tämän oluen minulle antaneen kaverini, Sepon kanssa kuuntelemaan Leonard Cohenin uusimman levyn ja nauttimaan pullon Rodenbachin Caractère Rougen. Silloin puhuimme siitä, miten hienon uran tämä laulaja ja lauluntekijä on tehnyt ja ihmettelimme, kuinka hän jaksaa vielä keikkalla. Maailma on menettänyt tänä vuonna poikkeuksellisen paljon hienoja taiteilijoita ja tänään sitten uutisoitiin yhden mestarin liittyneen tähän legendojen joukkoon, kun herra Cohen nukkui pois. Nostan maljan Leonard Cohenin muistolle ja laitan tähän kauniin liveversion tunteikkaasta Hallelujah-biisistä. 

Tuomio:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 7/10
Suutuntuma: 3/5
Kokonaisvaikutelma: 14/20
Yhteensä: 35/50 

Speksit:
Panimo: Humalove
Tyyli: Saison
Maa: Suomi (pantu Belgiassa)
Väri: 29,1 EBC
Katkerot: 21 EBU
Kantavierre: 14,9 °P
Maltaat: ohra- ja vehnämallas
Alkoholi: 7,0 %
Muuta: Mukana mangoa
Mistä: Kaverini Seppo toi tuliaisiksi, kun maistelimme taannon Brooklynin Local 1

Bierstube 45v Savuolut / Holy Smoke – Iso-Kallan Panimo

Tänään maistelussa Kuopiolaisen pitkänlinjan olutravintolan Bierstuben 45-vuotis juhlaolut. Oluen on valmistanut Iso-Kallan panimo. Kyseessä on panimon mukaan savumärzen.

Bierstube on hieno Kuopiolainen olutravintola, joka aiemmin oli nimeltään Bierstube YET, missä nimi Bierstube nimi viittasi saksalaisittain vain oluttupaan ja lyhenne YET tulee baarin kiinteistön 1970-luvun alussa omistaneesta Yrjö Einari Turusesta. Eli Bierstube ei olut varsinaisesti ravintolan nimi, mutta kansansuussa paikka oli useimmille vain Bierstube, joten lopulta nimi vaihdettiin virallisesti Bierstubeksi. Ravintolassa käy paljon Kalpan kannattajia wingseillä ennen matsien alkuja sek viereisen kaupungin teatterin näyttelijöitä ja henkilökuntaa. Ravintolasta löytyy myös kasa lautapelejä ajanvietteeksi ja ruudulta tulee usein futista. Kun valikoimissa on vielä hyviä oluita, niin mikäpäs siellä aikaa on viettäessä.

Mutta palataanpas takaisin oluen pariin. Sain siis tätä maistiaisiksi kotiin kaksi pulloa. Toinen on tällä Bierstube 45v. Savuolut juhlaetiketillä ja toinen on Holy Smoke etiketillä varustettu. Jälkimmäisellä nimellä tätä samaa olutta on saatavilla tällä hetkellä vain kegistä jossain päin Etelä-Suomea, mutta pulloissa sitä ei ole saatavilla kuin Bierstubessa omilla juhlaetiketeillään. 

Olut väriltään kauniin pähkinän ruskeaa ja hyvin kirkasta. Pinnalle muodostuu hieman rusehtava vaalea isohko vaahtokukka. Herkullisen näköistä.

Tuoksussa tulee heti palvattua kinkkua. Lisäksi löytyy makeaa mallasleipää ja hieman turvettakin.

Ensi hörppy iski jopa hieman yllättävästi humalaisella ja jopa hieman metallisella vivahteellaan, mutta toisessa hörpyssä sitä ei enää löydy yhtä vahvasti. Nyt maku on selkeämin esillä. Mukavan savuinen ja makean maltainen olut. Mukana vähän pähkinää ja sitä palvikinkkuakin. Humalointi nostaa päätään lopussa, muttei kovinkaan voimakkaasti. Maistellessa maku tasaantuu kokoajan.

Olut on suutuntumaltaan yllättävän ohut. Kyllä tässä mallasrunkoa on, mutta se on ehkä savun ja humaloinnin yhdistelmä, joka tekee hieman kylmän metallisen tuntemuksen ja ohentaa makuelämystä. Lopussa humalointi ryhdistää suutuntumaa.

Kokonaisuudessaan hyvä savuolut. Kun suutuntuma olisi vähän pehmeämpi ja maussa metallinen vivahde jäisi pois, niin olisi kerrassaan loistava savu olut. Sen tässä maistellessa huomasin, että jääkaappikylmänä tätä ei kannata juoda. Kuopion suunnalla liikkuvat suunnatkaan siis Kasarmikatu 5-7, mistä siis löytyy Bierstube. Etelä-suomalaiset tsekkailkaas, mistä baarista tätä löytyy Holy Smoke nimellä.

Tuomio:
Tuoksu: 9/10
Ulkonäkö: 5/5
Maku: 7/10
Suutuntuma: 3/5
Kokonaisvaikutelma: 15/20
Yhteensä: 39/50 

Speksit:
Panimo: Iso-Kallan Panimo
Tyyli: Savuolut
Maa: Suomi
Alkoholi: 5,7 %
Muuta: Tätä on saatavilla kahdella erinimellä: Bierstube 45v. Savuolut ja Holy Smoke
Mistä: Sain maistiaispullot suoraan panimolta

Bryggeri Wee Heavy vs. Belly Washer

Tänään rinnakkaisvertailussa kaksi Scoth Ale. Kylmiössä on jo tovin ollut sopivaa hetkeä odottelemassa Bryggeri Wee Heavy ja perjantaina sain Iso-Kallan panimolta pari maistiasolutta, joiden mukana oli heidä Scotch Alensa Belly Washer. Tämän jälkimmäisen olen maistanut aiemminkin ja siitä myös arvion kirjoittanut. Tänään ensimmäisen kunnon kylmän talvipäivän päätteeksi sopii saunan päälle otta hieman lämmikettä. On myös mielenkiintoista kirjoittaa uudelleen arvio jo kerran arviomastani oluesta. Näin en ole tehnyt kertaakaan aiemmin. Teen tämän katsomatta edellistä arviotani, niin nähdään miltä Belly Washer tällä kertaa maistuu.

Ulkonäkö:

Bryggeri Wee Heavy tuottaa heti kaatamisen alkuvaiheessa kuohkeammin vaahtoa kuin Iso-Kallan Belly Washer. Wee Heavystä hulahtaa erehdyksessä hieman hiivoja lasiin mukaan, mistä johtuen olut on selkeästi sameampaa kuin Belly Washer, mikä on aivan kirkasta. Molemmat oluet ovat väriltään punaruskeita, mutta Belly Washer selvästi tummempi ja lähes ruskea. Kummassakin on puolensa ja molemmat kutsuvat maistamaan. Vaikka Belly Washerissa on niukemmin vaahtoa, ottaa se kauniilla värillää ja kirkkaudellaan nyt voiton. Tosin tasapistein.

Tuoksu:

Wee Heavyn tuoksu on pehmeän ja makean maltainen. Hieman kukkainenkin. Tuoksuprofiilista löytyy myös häivähdys hiivaisuutta.

Belly Washerin tuoksu on hyökkäävämpi ja terävämpi. Maltaista makeutta ja paahtunutta sokeria. Myös hieman alkoholia. Pidän enemmän Wee Heavyn tuoksusta, joten tämä erä sinne.

Maku:

Bee Heavy on maultaan rielun maltainen, hieman toffeinen ja kandisokerinen. Yllättävänkin kevyt ja hedelmäinen maku on tässä. Maussa vilahtelee jotain sitrusmaistakin. Vaikka odotin hieman napakamman maltaista makau, niin tämä on erittäin maistuvaista.

Belly Washer on myös maltainen, mutta tuhdimmin ja hieman tummemin sävyin. Värikin jo kielii enemmästä paahtomaltaiden määrästä. Myös hedelmää, mutta kuivahedelmänä. Alun jälkeen esiin hyökkää huoltamokahvisia aromeja ja humalan katkeroitakin, vaikka humalointi on melko maltillinen. Myös hieman mallasvieremäistäkin makua.

Maun osalta Wee Heavy vie voiton. Jännä, että Belly Washer tuntuu voimakkaammin humaloidulta, vaikka Wee Heavyssä on enemmän katkeroita (vaikkakin panimoiden mukainen ero on vain yhden yksikön, mutta Alkon mittausten mukaan eroa on 6,6 yksikköä).

Suutuntuma:

Wee Heavy on pehmeä ja erittäin täyteläinen. Yksinkertaisesti hyvä. Erittäin miellyttävä.

Belly Washer on alkuun pehmeä ja täyteläinen, mutta pian kahvisten aromien myötä tulee kuiva katkero, joka on hieman liian hyökkäävä ja latistaa tunnelmaa. Tämänkin erän vie Wee Heavy.

Kokonaisvaikutelma:

Wee Heavy on erittäin tasapainoinen ja maukas olut. Jännä hedelmäisyyden, raikkauden ja reilun maltaisen  Tämä on erinomainen talvi-illan lämmittäjä, jota pitänee ostaa pullo tai pari kellariin jemmaan talven varalle.

Belly Washer on myös hyvä, mutta jäi nyt tässä kampailussa toiseksi. Tätä ei valitettavasti voi varastoon ostaa (ainakaan tällä hetkellä), mutta käy myös talvi-illan lämmittäjäksi. Eli jos ei Wee Heavyä ole tarjolla, niin ei tämäkään huono vaihtoehto ole.

Nyt arvioiden jälkeen, kun katsoin mitä olin aiemmin Belly Washerista kirjoittanut, niin en kyllä suklaata tällä kertaa löytänyt. Pullon loppupuolta nyt nautiskellessani voin kuitenkin havaita tällä kertaa kahvisiksi maistamissani aromissa jotain häivähdystä suklaasta. Kuitenkin kahvi siitä tällä kertaa tulee mieleen. Melko lähelle meni uudelleen arvioinnin pisteetkin. 

Belly Washerin tuomio:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 3/5
Kokonaisvaikutelma: 14/20
Yhteensä: 35/50 

Speksit:
Panimo: Iso-Kallan Panimo
Tyyli: Scotch Ale
Maa: Suomi
Katkerot: 28 EBU
Kantavierre: 19 %
Maltaat: Pilsner, Pale Ale, Munich, Chrystal, Chocolate
Humalat: EKG, Bramling Cross
Alkoholi:  7,5 %
Mistä: Sain maistiaispullon suoraan panimolta.

Bryggeri Wee Heavyn tuomio:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 9/10
Suutuntuma: 4/5
Kokonaisvaikutelma: 16/20
Yhteensä: 40/50 

Speksit:
Panimo: Bryggeri
Tyyli: Scotch Ale
Maa: Suomi
Väri: 36 EBC
Katkerot: 29 IBU (Alko 35,6 EBU)
Kantavierre: 17,8 °P
Maltaat:  Pale ale-, dark- ja crystalmaltaat
Humalat:  Magnum, Challenger ja Fuggles
Alkoholi:  7,0 %
Muuta: Panimosokeri
Mistä: Kolmisopen Alko, Kuopio

Kaksi Kotia Ruusuhippi – Rekolan Panimo ja Panimoyhtiö Hiisi

Arviossa tänään Rekolan Panimon ja Panimoyhtiö Hiisin yhteistyönä tehty olut Kaksi Kotia Ruusuhippi. Kaksi Kotia on nimi näiden kahden panimon yhteisötyöoluiden yleisnimitys. Sarjassa on aiemmin esiintynyt Kaksi Kotia (ensimmäinen oli ilman erillistä nimeä, tyrni-belgi-IPA, Kuuma Kurpitsa (kurpitsa-chili ale, Choko-Cherry (suklaa-kirsikkaolut, tästä oli muistaakseni sekä kauppavahvuinen että 7,5% versiot), Sanoi Kettu (pihlajanmarja Ale) ja Vailla humalaa (villiyrtti-sour). Näistä olen päässyt maistamaan vain ensimmäisen, Choko-Cherryn ja Vailla humalaa. Ensimmäinen pullosta, toinen hanasta Ravintola Maljassa ja Vailla humalaa viime vuonna OlutExpossa. Ensimmäinen oli omaan makuuni, Choko-Cherry ihan kiva ja villiyrttiviritys oli mielenkiintoinen, muttei hirveämmin sytyttänyt minua.

Ruusuhippi on väriltään oranssin punainen ja samea. Väri on kuin ruusunmarjahillolla. Vaahtoa kertyy vain hyvin ohut ja lyhytikäinen kerros.

Tuoksu on marjaisan hapan. On ruusunmarjaa, hieman raparperiä, ketunleipää ja belgialaista hiivaa. Myös hienoista mausteisuutta.

Maku on marjaisa ja hieman pajun kuorinen. Mallasta löytyy maltillisesti. Myös marjaisan ja pihkaisen katkeroinen, joka ensiintyy etenkin jälkimaussa. Mausteita ui myös seassa. Valkopippurisuutta – ja vähän liiaksikin. Ei ole ihan minun makuun tämä soppa.

Ruusuhipin suutuntuma on hapan, viileä ja katkera – kuin ylhäisörouvan syli.

Kokonaisuutena Ruushippi on mielenkiintoinen olut, mutta ei itseäni innosta. Maussa mausteet ovat selkeää Belgian Ale osastoa, mutta tuo happamuuden vuoksi mennään enemmän Sour Ale puolelle, mutta ei puhtaasti sitäkään. Vähän muinaisolut osastoakin. Ei vain nyt iskenyt kovasti. Ehkä odotin enemmän. Kokeilevuudesta plussaa.

Tuomio:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 6/10
Suutuntuma: 2/5
Kokonaisvaikutelma: 10/20
Yhteensä: 29/50 

Speksit:
Panimo: Rekolan Panimo / Panimoyhtiö Hiisi
Tyyli: Belgian Ale
Maa: Suomi
Väri: 16,6 EBC
Katkerot: 21,3 EBU
Kantavierre: 13,5 °P
Maltaat: Pilsner- ja karamellimaltaat
Alkoholi: 6,3 %
Muuta: Ruusunmarjaa
Mistä: Arkadian Alko, Helsinki

Local 1 – Brooklyn Brewery

Tänään arviossa Brooklyn Breweryn Local 1. Tämä vuonna 2008 ensimmäisen kerran tehty olut on itselleni uusi tuttavuus. Local 2 olen päässyt maistamaan muistaakseni kaksi kertaa, mutta tämä on toistaiseksi jäänyt huulteni ulottumattomiin. No tänään korjattiin sekin. Sain kuukausi sitten maistiaispullollisen tätä Golden Ale tyylilajin edustajaa Brooklynin Suomen edustajalta. Olutta on saapumassa seitsemän vuoden tauon jälkeen Alkon valikoimiin 17.10. Olut on myös melko hyvin arvostettu (mm. RateBeerissä 96/95), joten lupa odottaa hyvää, vaikka ennenkin on liian korkealle kohonneet odotukset lannistaneet omaa fiilistä.

Maistelin tämän Local 1:n kaverini Sepon (Sahti-Sepoksikin tituleerattu) kanssa. Kutsuin hänet seurakseni, koska hänellä on osansa innoittajana siihen, että aloin kirjoittelemaan olutblogia. Ja tämä olut on ollut taas Sepolle yksi ensimmäisiä kunnon "erikoisolut", jonka hän on maistanut. Oma olutharrastukseni lähti syvenemään helmikuussa 2012, kun maistelimme Sepon luona kolmen miehen voimin lähes koko Alkon 80-vuotisjuhlien kotimaisten oluiden setin. Seppo oli tehnyt ruoaksi meille kolmen ruokalajin illallisen. Alkuun oli paistettua lohta ruisleivällä, pääruoalla hanhen rasvassa haudutettua porsaan niskaa palsternakka pyreellä ja pekoni-papupaistoksella ja jälkkäriksi itse tehtyä suklaa jäätelöä höystettynä tummasuklaakastikkeella ja mustapippurilla. Lisäksi jälkkärillä maistelimme Nøgne Ø:n Dark Horizon 2nd editionin. Huh. Vieläkin herahtaa vesikielelle. Hieno oli ilta.

Mutta palataampa muisteloista tämän päivän oluen pariin. Local 1 on pakattu 0,75 litran kauniiseen shampanja korkilliseen pulloon. Tämä olut on täysin jälkikäytetty pullossa. Itse asassa Brooklyn Breeweryn maahantuojan Sinebrychoffin sivuilta löytyy kiinnostava tieto, jossa Brooklynin panimomestari Garrett Oliver kertoo:

”Usein kysytään, miksi olutta pakataan samppanjapulloon. Mutta sehän on juuri toisinpäin: Olut pakattiin ennen suuriin lasipulloihin ja pullot suljettiin korkilla. Käyminen tapahtui osittain pullossa. Samppanjanvalmistajat kopioivat oluen pakkaustavan.”

Kaikkea sitä oppii. :) Vaikka pakkausmuoto on yksittäiskuluttajalle melko epäkätevä (0,75 l ja 9 %), täytyy tunnustaa, että onhan tämä nyt erittäin tyylikäs pakkaus, kuten muutkin panimon 0,75 litraiset profiilipulloihin pakatut oluet. Itse olen näistä maistellut Sorachi Acen, Local 2 ja melko harvinaisen Black Opsin. Muitakin oluita on pakattu näihin pulloihin, mutta niitä harvemmin Suomeen on saapunut.

Local 1 on väriltään kaunin kullan keltaista ja kirkasta (ellei kaada aivan pohjia mukaan). Vaahtoavuus on reilua. Vitivalkoista kermaisen paksua vaahto kertyy kaadettaessa noin 3-4 cm kerros. Erittäin herkullisen näköistä. Hienosta pullosta ja tyylikkään pelkistetystä etiketistä plussaa.

Tuoksu on hedelmäinen ja miellyttävän yrttinen. Hieman hiivaisia vihvahteita. Jotain liuotinmaista pyörähtää myös nenässä. Vähän kuin eetteriä, muttei lähellekkään niin voimakkasti. Ehkäpä se on tuo alkoholi sekoitettuna belgihiivan ominaistuoksuun. Kuitenkin hienon tasapainoin tuoksu.

Maussa on kuivahedelmäisiä aromeja, makeaa mallasta ja mausteita. Kevyesti hiivaisuuttakin, mutta erittäin vähä. Enemmänkin se tulee tuossa mausteiden lomassa. Selkeä belgityylisyys Makeutta on reilunlaisesti. Siinä makeudessa on jotain hennon toffeisia vivahteitakin. Makumaailma jatkuu lähes samanlaisena myös jälkimakuun, mutta myös hienoinen katkeroinen humala näyttää kevyesti kynsiään lopussa.

Suutuntuma on erittäin pehmeä! Hiilihapot ovat hyvin kevyet ja eivät todellakaan hyökkää esille. Reilu mallasrunko tuntuu täyteläisenä suutuntumana. Tämä on loppujen lopuksi suutuntumaltaan melko yksinkertainen (en ehkä osaa kuvailla sitä muuten) ja tasainen, mutta aivan huikea hyvälle silti suussa tuntuu. 

Kokonaisuutessa erittäin tasapainoinen ja maukas olut. Belgialaisuus on tässä Golden Alessa selvästi läsnä. Suutuntuma on täyteläisen pehmeä ja Verrattanua moneen kevyehköön ja raikkaaseen Golden Alen, tässä ei ole ihan yhtälaillisesti raikkautta, mutta makua ja pehmeyttä sitäkin enemmän. Suosittelen lämpimästi. Pitänee hommata itsellekin yksi pullo vielä kypsymään. Parasta ennen päiväys on 03/2019. Tässä on olutta ja prosentteja sen verran, että suosittelen jakamaan kaverin tai parinkin kanssa. Olut – se on sosiaalinen juoma.

Tuomio:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 9/10
Suutuntuma: 5/5
Kokonaisvaikutelma: 18/20
Yhteensä: 44/50 

Speksit:
Panimo: Brooklyn Brewery
Tyyli: Golden Ale (belgityylinen)
Maa: Yhdysvallat
Väri: 10 EBC
Katkerot: 26 IBU (23 EBU, Sinebrychoffin sivut)
Kantavierre: 18,5 °P (18,1 %, Sinebrychoffin sivut)
Maltaat: Kaksi rivinen Pilsner, Bamberg
Humalat: saksalaisen Hallertau Perle, Styrian Golding
Alkoholi: 9,0 %
Muuta: Mauritiuslaista Demerara sokeria, belgialaista hiivaa. Tulee Alkon valikoimiin 17.10.2016 seitsemän vuoden tauon jälkeen.
Mistä: Sain pullollisen Brooklynin Breweryn Suomen brändisuurlähettiläältä.

Black IPA – Olvi

Tänä iltana arviossa Iisalmen pimeä puoli eli Olvin Black IPA. Olvilla on ollut ihan hauskoja heittoja näissä IPA tölkeissään. Nyt The Dark side of Iisalmi ja IPAssa Iisalmi Pale Ale. Vähän omaakin mukaan. Se on hyvä. Tämä taitaa olla ensimmäisiä kauppavahvuisia Black IPA oluita. Tai ainakin ensimmäin omalla kohdallani.

Olvin Black IPA on väriltään tummaa ja tuo mieleen Cokiksen, mutta onneksi vaahto on aivan toista maata. Eikä kuplia nouse. Kyllä tämä herkullisemman näköistä on kuin ylikansallinen kolajuoma.

Tuoksussa on havuja ja pihkaa. Myös hieman paahteista mallasta ja tummaa toffeeta. Kuitenkin melko mieto tuoksu.

Maussa mukavasti maltillista paahteista mallasta ja jopa hieman nokea. Sitten tulee maltillinen havuinen humalan puraisu. Jälkimaussa jatkuu pihka hyvän tovin. 

Suutuntumaltaan Olvin Black IPA on yllättävänkin napakka runkoinen. Muuten pehmeää mallasta ja jälkimaussa katkeroista humalaa kevyellä kädellä.

Ihan kelpo Black IPA. Etenkin kauppavahvuisena. Ehkäpä tässä tämä paahde antaa oman lisänsä, vaikka kauppavahvuisissa runko jää yleensä hieman vajaaksi. Tämä on melko täyteläinen ja pehmeärunkoinen olut paahteisilla aromeilla, jota jälkimaussa ryydittää humalat katkeroineen. Silti hyvistä fiiliksistä huolimatta hieman vaisu kokonaisuutena. Saatan ostaa myös toiste. Mutta älä anna lämmetä.

Tuomio:
Tuoksu: 6/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 7/10
Suutuntuma: 3/5
Kokonaisvaikutelma: 13/20
Yhteensä: 32/50 

Speksit:
Panimo: Olvi
Tyyli: Black IPA
Maa: Suomi
Väri: 100 EBC
Katkerot: 55 EBU
Kantavierre: 11 %
Humalat:  Cascade, Target, Yellow Sub ja T’N’T
Alkoholi: 4,7 %
Mistä: Kolmisopen Citymarket, Kuopio