torstai 31. heinäkuuta 2014

Sihteeri - Ruosniemen Panimo

Ukkosrintamat ovat halkoneet tänään koko maan. Jälkeen jäi hikistä kosteutta. No, vastaavaa olotilaa on jo pitkään ollut, joten ei tässä sinällään mitään poikkeavaa ole. Mutta työpäivän jälkeen sisällä istuminen kyrsii. Työpaikkakunnan kämpästä saa ikkunoita huonosti auki ja sisällä (tosin hyvin ilmastoidusti) saa jo työpäivä muutenkin istua. Ulkoilma olkoon tämän loppupäivän teema.

Ei ole turhaan sihteeriä hehkutettu
säpäkäksi pakkaukseksi. Maukas
ja lämmittävä kumppani.
Iltalenkin ja -uinnin jälkeen tein iltapalaa ja päätin mennä nautiskelemaan sen oluen kera parvekkeelle. Valikoin jääkaapista eilen Jyväskylästä ostamani Ruosniemen Panimon Sihteerin

Tätä olutta olen kertaalleen maistanut, kun hommasin sitä kotiin viime Jyväskylän käynnilläni ja oikein maukkaaltahan tuo silloin maistui. Kuva on itseasiassa siltä kerralta, kun en jaksanutkaan kirjoitella silloin arviota. Hyvä näin, koska mukanani ei ole nyt kunnon kuvauskalustoa.

Tuoksu on hieman miedohko. Löytyy hiivaisuutta. En meinaa saada mitään muuta irti. Ensimaussa sitruunaista kirpeyttä ja inkivääriä. Myös mausteisuutta löytyy. Yrittiä ja pippuria. 

Suuutuntumassa on happamuutta, mutta myös pehmeyttä. Jälkimaussa pientä pippurisuutta ja inkiväärin lämmittävyyttä. Vähän kuin sitruunalla höystettyä viilennettyä inkivääriteetä olisi juonut.

Tätä olutta on monelta taholta hehkutettu minulle ja täytyy kyllä todeta, että on tämä minunkin mielestäni kerrassaan erikoinen, mutta maukas kompinaatio. Tätä tulee kyllä ostettua toistamiseen, jos tielle sattuu.

Ilta on jo ehtinyt pitkälle, mutta vielä ehtii parvekkeella istuskella. Samassa rapussa majailevan työkaverin kanssa tuli jutusteltua hyvä tovi, mutta nyt hänen lähdettyä jo nukkumaan olen saanut myös muistiin panot tästä kirjoiteltua. 

Puolitoista tuntia on vierähtänyt ja taivaanranta on muuttunut kullanpunertavasta enää etäiseksi kellertävästä horisontista liukuvaksi tumman siniseksi loppukesän yötaivaaksi. Hopeareunaisina hiipivät harmaat pilvet tämän valoorinpinnan poikki. Ilta on viilentynyt selkeästi, muttei edelleenkään ole kylmää. Kesä on kyllä mahtavaa. Viimeiset kulaukset kitaan lämmittämään ja kohta nukkumaan, mutta sitä ennen vielä jotain musiikkia. 

Bon Iveria tuli tuossa kuunneltua taas, mutta taivaasta tuli mieleen tänään lenkkeillessä soittimesta korviini arpoutunut Pariisiin kevään Kesäyö. Tämä sopii tähän hetkeen oikein hyvin, vaikkei yhtä haikkeat tunnelmat olekkaan. Loistavan kaunis kappale nerokkaalta sanoittaja-säveltäjältä, jossa kertosäkeessä on yksi suomalaisen rocklyriikan helmistä. "Ja ulkona kesäyö, satoi kasvoille kyyneleitä." 


Tuomio:
Tuoksu: 6/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 9/10
Suutuntuma: 4/5
Kokonaisvaikutelma: 15/20
Yhteensä: 37/50  

Speksit:
Panimo: Ruosniemen Panimo
Tyyli: Belgian Ale
Maa: Suomi
Humalat:  Saaz ja Styrian Golding
Alkoholi:  4,1 %
Muuta: Korianteri, inkivääri ja mustapippuri
Mistä: Mestarin Herkku; Jyväskylä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti