Kurkun kuKnauttaja Tripel – KAAOS

Kaksi kuukautta on ollut taukoa blogiin kirjoittelussa. Arjessa on ollut paljon kuormittavia tekijöitä ja ajatukset paljon muualla, joten ei ole ollut hirveästi intressejä eikä aikaakaan tänne kirjoitella. Mutta nyt vähän tilanteet on tasaantunut ja kevät aurinkokin kivasti paistelee, niin jaksamista alkaa taas löytymään. Sain toissapäivänä työkaverilta yhden kotitekoisen oluen maisteluun ja sillähän tässä on mukava taas palata maistelun pariin.

Saamani Kurkun Kurnauttaja Tripel on Kuopion Avoimen Akateemisen Olutseuran (KAAOS) valmistama Tripel, jossa IBUja on 32 ja alkoholiakin napakat 11%. 

Olut on pullossa jo hieman sameaa ja pohjalla reilusti hiivaa (olisi saanut lepäillä kylmiössä varmaan hieman pidempään ennen nauttimista, kun toin sen kotiin pyörällä ja olkalaukussa). Minua varoitettiin, että karbonointi on vähän yläkantiin ja näinhän se oli. Pullosta olut ei sentään yksinään tullut, mutta kirkkaan valkoisen ja kuohkean vaahdon muodostuvuus on todella runsasta. Tämä nostaa pohjasta irti myös hiivaa, joka aiheuttaa sen, että lasiin päätyvä olut on sameaa. Väri on hiukan  harmaahtavan vaalean keltaista. Vähän kirkkaampi väri olisi lisännyt houkuttavuutta.

Tuoksussa kukkaisuutta, mausteita, yrttejä ja hieman hiivaisuuskin puskee läpi. Myös viljainen maltaisuus nousee esiin.

Maussa reilusti keksimäistä mallasta. Lisäksi mausta löytyy samoja elementtejä kuin tuksusta, mutta paljon meidompana. Humalanpuraisu tulee yrttien kera melko maltillisena. Alkoholi puskee hieman läpi, mutta toisaalta yllättävän vähän. Hiivaisuus puskee hieman liikaa esiin jälkimaussa. Tämä voi kyllä osin johtua siitä, että sitä pääsi hiihappojen mukana nousemaan pohjasta liiankin kanssa. Jotenkin tässä on jotain sahtimaistakin.

Suutuntuma on täyteläinen ja pehmeä, mutta samalla kuivahko. Karbonointi on itseasiassa suutuntuman kannalta hyvällä tasolla. Se terävöittää ja piristää humaloinnin kanssa suutuntumaa. 

Kokonaisuutena Kurkun Kurnauttaja jää vähän puolitiehen. Kyllä tämä Tripel on, mutta keskinkertainen. Hiivaa ja hiivaisuutta pitäisi saada vähemmäksi. Ehkäpä olisi kannattanut antaa seistä pidempään käymisastiassa tai siirtää sekundääriin käymisen jälkeen tasoittumaan. Tai sitten jäättää enemmän "hukkaa". Saman virheen olen tehnyt itsekin. :D Myös alkoholipitoisuuden pudottaminen esim. 9% olisi voinut toimia tässä paremmin. Samoin karbonointi olisi voinut ola hitusen pienempi. Tässä tapauksessa kävi vielä niin, että pullon avaamisen jälkeen hiivat lähtivät pohjalta liikenteeseen ja kun hiivaa oli pohjalla reilusti, niin se myös lähti sieltä liikenteeseen. Hyviä ja selkeitä belgi-elementtejä tässä kuitenkin on ja Tripeliksi tätä voi hyvällä omalla tunnolla kutsua. Hieman huolellisempi viimeistely, niin oltaisiin oltu jo kolmen tähden puolella.

Tuomio:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 2/5
Maku: 5/10
Suutuntuma: 3/5
Kokonaisvaikutelma: 9/20
Yhteensä: 26/50 

Speksit:
Panimo: KAAOS (kotiolut)
Tyyli: Tripel
Maa: Suomi
Alkoholi: 11 %
Mistä: Sain työkaverilta, joka on mukana Kuopion Avoimen Akateemisen Olutseuran toiminnassa.

Amarillo Tripel – Malmgårdin Panimo

Amarillo Trippeln väri oli hieman
likaisen sävyinen. Siitä miinusta.

Tälle illalle maistelussa omalle kohdalle kolmas olut Alkon tämän vuoden käsityöläisolut kattauksesta. Pääsin maistamaan ennakkoon Rekolan Panimon Kaffe Stoutin ja Iso-Kallan Panimon Biére de Garden. Tänään kävin piipahtamassa pikaisesti Alkossa kauppareissun ohessa ja nappasin pari pulloa lisää maisteluun. Toinen näistä hankinnoista oli tänään maisteluun päätynyt Malmgårdin Panimon Amarillo Tripel. Malmgårdilta on tuonut viime aikoina markkinoille oikein maukkaita oluita, joten sen vuoksi odotukset ovat korkealla.

Kolme vuotta sitten Malmgård toi Alkon käsityöläisoluissa edellisen tripelinsä – Emmer Tripelin. Olin vasta kahta kuukautta aiemmin alkanut pitämään omaa blogiani. Olin näköjään tituleerannut sen huhtikuussa maistellessani oluen yhdeksi sen vuoden erän parhaimmaksi olueksi, vaikka pisteitä tulikin maltilliset 34/50. Tosin mm. Hiisin Pläkki sai samat pisteet. Mutta ei emmer Tripel erityisemmin mieleen jäänyt. Saapi nähdä kuinka tämän kanssa käy.

Amarillo Tripel on väriltään hieman punertavaan taittavan kullan keltaista ja hieman sameahkoa. Itse asiassa väri on vähän kuin vihreällä murrettu, mistä tulee hieman likaisen ruskeaan taittava sävy. Vaahtoa muodostuu erittäin niukasti ja se ei oikein missään vaiheessa peitä pintaa. Muistuttaa ulko asultaa muutamaa makoisaa tallinpohjalta tuoksahtavaa maalaissiideriä.

Tuoksussa yrttisyyttä, valkopippuria ja maltaisuutta. Muutaman hörpyn jälkeen oluen asetuttuaan lasiin esiin työntyy myös keväisen kukkaisia aromeja. Ensi fiilikset olivat valkopippurisuuden vuoksi hieman tunkkaiset, mutta tämä raikas kukkaisuus muuttaa tuoksuprofiilia selkeästi mielyttävämpään suuntaan.

Maku on mausteinen, maltainen ja yllättävänkin voimallinen. Yrttejä ja valkopippuria on läsnä reilusti. Sekaan heittäytyy sitruunaa ja ruohoa. Alkoholisuus jää tämän mausteisen sitrusryöpyn alle, mutta tuntuu lämmittävänä tunteena kurkussa. 

Suutuntuma on oikein täyteläinen. Jopa hieman paksu. Kuivattavat mausteiset katkerot ovat itsevarmasti läsnä ja kuivattavat suun limakalvoja pikkuhiljaa jokaisen hörpyn jälkeen. Tämä tunne onnistuu kuitenkin olemaan tasapainoinen ja persoonallinen olematta liian hyökkäävä.

En ole nyt ihan täysin vakuuttunut, mutta persoonallinen olut tämä kyllä on. Vähän ehkä liikaa kaikkea. Tuhtia on ainakin. Vaikka tuoksussa tulee keväisiä tuulahduksia, niin omasta mielestäni tämä sopii paremmin winter warmeriksi. Tai voisihan tämä toimia ensimmäisten kevään ulkogrillauksien jälkkäriksi auringon laskun jälkeen, kun ilma on kylmennyt nopeasti routaisen maan imiessä kaiken lämmön itseensä. Joka tapauksessa ei tämä kovin kesäinen tai saunan jälkeinen janojuoma ole ollenkaan. Varsinkin lämmettyään mennään jo lähes katkeroliköörien osastolle. Älä anna sinne asti odottaa. Nauti sopivan viilennettynä.

Tuomio:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 2/5
Maku: 7/10
Suutuntuma: 4/5
Kokonaisvaikutelma: 15/20
Yhteensä: 35/50 

Speksit:
Panimo: Malmgårdin Panimo
Tyyli: Tripel
Maa: Suomi
Väri: 23 EBC (Alko 14,6 EBC)
Katkerot: 35 EBU (Alko 50,1 EBU)
Kantavierre: 18,5 °P (Alko 18,3 °P)
Humalat: Ainakin Amarillo
Alkoholi: 9,0 %
Muuta: Sokeria. Osa Alkon vuoden 2017 Käsityöläisolutvalikoimaa
Mistä: Haapaniemen Lidlin Alko, Kuopio

Chouffe Houblon Dobbelen IPA Tripel – Brasserie d'Achouffe

Tänään on jotenkin ollut aivan saamaton päivä. Yritin koko päivän alkaa soittelemaan, mutta on aivan turha alkaa säätämään laitteilla, jos aikaa on alle tunti. Siinä ei ehdi edes kunnolla aloittaa. Pääasiassa päivänä kului keittiössä muille ruokaa tehdässä, tosin kävin siinä välissä myös kaupassa ja siivosin. Vittutti suorastaan, kun tuntui, että päivä valui hukkaan, mutta semmoista se on välillä. Perhe-elämä. No on se oikeasti suurenmoista suurimman osan ajasta.

Itseäni piristääkseni päätin avata puolisen vuotta keittiön viileässä nurkkauksessa majailleen Chouffe Houblon Dobbelen IPA Tripelin. Chouffen "tonttuoluet" on todettu usein hyviksi ja sillä perusteella tämänkin olin varastoon hommannut. Olin tätä säästellyt, jotta voisi jonkun kaverin kanssa tämän nautiskella, mutta ei ole saanut näköjään ketään kylään kutsuttua. Päätin siis availla tämän itselleni ruoanlaitto-olueksi, mutta tästä riitti lasilliset oikein hyvin myös ruokajuomaksi ja saunan päätteeksikin.

Chouffe Houblon Dobbelen IPA Tripel on väriltään kullankeltaista ja kirkasta. Pinnalle muodostuva vaahto on kirkkaan valkoista ja erittäin kuohkea  – jopa höttöistä.

Tuosku on hedelmäinen, hienostuneen yrttinen ja kukkainen. Tästä löytyy myös kevyttä humalan pihkaisuutta, mutta muuten en tätä tuoksun perusteella olisi IPAksi veikannut. Jotenkin miellyttävä tuoksuprofiili.

Maku on yrttinen ja pehmeän maltainen. Humalan puraisu alkaa pikkuhiljaa näyttämään pienoisia pihkaisia hampaitaan. Yllättävän mieto on kuitenkin humalointi IPAksi. Tosin belgialainenhan tämä onkin, joten jenkkiläistä humalapommia tästä en ollut odottanutkaan, sillä 42,7 EBU ei vielä kovasti puraise. Alkoholi puskee myös hiukan läpi, mutta yllättävän hyvin se peittyy muiden maukkaiden makujen taakse. 

Suutuntuma on alkuun pehmeä ja lempeä, mutta jälkimaun puolella humala puraisun myötä katkerot antavat ryhtiä maulle. Jännää, että lämmettyään tämän pehmeys vain korostuu. En tiedä kumpi oli loppujen lopuksi parempi – jääkaappikylmä vai hieman lämmennyt versio. Onneksi tässä pullossa on varaa maistella molemmilla tavoilla.

Kokonaisuutena kerrassaan loistava olut! Tätä voisi hommata muutaman pullon jemmaan, jos vielä löytyy. Tässä on myös hinta laatusuhde (9,49 € / 0,75 cl) – jopa monopolin hinta-asteikolla – enemmän kuin kohdillaan. Vahva suositus. Tämä on herkkua. Sekoitus IPAn ja belgialaisen Tripelin parhaita puolia. 

Tuomio:
Tuoksu: 9/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 9/10
Suutuntuma: 4/5
Kokonaisvaikutelma: 18/20
Yhteensä: 44/50 

Speksit:
Panimo: Brasserie d'Achouffe
Tyyli: IPA / Tripel
Maa: Belgia
Väri: 13 EBC
Katkerot: 42,7 EBU
Kantavierre: 17,6 °P
Maltaat:  Pale Ale
Humalat:  Amarillo, Tomahawk ja Saaz
Alkoholi: 9,0 %
Muuta: Käyminen kesti 4–5 vuorokautta, kypsytys 20–25 vuorokautta ja lopuksi varastokäyminen pulloissa 21 vuorokautta.
Mistä: Kolmisopen Alko, Kuopio

Alces Tripel – Panimoyhtiö Hiisi

Maanantai-ilta. Pitkä työpäivä takana. Pieni ulkoilulenkki ja sopivasti Ravintola Malja matkan varrella. Facebook oli tiennyt kertoa, että paria uutuutta ois löytänyt tiensä viikonlopun aikana hanassa. BrewDogia ja Panimoyhtiö Hiisiä. Ehkäpä reittivalinta tuli alitajuntaisesti. Napakka ote kahvasta ja sisään vain.

Siinä ne on. Hiisin Alces Tripel (täysin uusi tuttavuus, josta en ollut kuullutkaan ennen Maljan FB päivitystä) ja BrewDog/CAP yhteisprogis Cap Dog. Ravintolapäällikkö Kilpeläisen Mika kertoi Hiisin Alces Tripeliä olevan vähämmän enää jäljellä, joten se on ainakin testattava. Pieni tuopillinen riittänee. Alkoholipitoisuus on kuitenkin 8 % enkä humalaa kaipaa. Siis olotilaan, mutta makumaailmassa se ei ole pahitteeksi.

Alces Tripel on väriltään kuparisen punertavaa ja himpun verran sameaa. Tuoksu on kovin mieto, mutta olen aistivinani kuiva hedelmää.

Ensin maussa maistuu makea maukas hedelmä. Ehkä enemmän kuiva hedelmä osastoa. Nektariinia, aavistuksen vielä raakaa luumua ja hivenen happamuutta. Myös marjaisia aromeja löytyy. Vähän kuin pihlajanmarjaa. Sitten makuun hyökkää napakka humalan katkero ja kitkeryys. Hieman havumetsän tuntua. Jälkimaussa pihkaisuus jää havujen jäljiltä viipyilemään suuhun.

Suutuntuma on raikas ja pirtsakka. Jälkimaun kanssa happamuus ja katkeruus kipuaa esiin. Miellyttävä kombo.

Kokonaisvaikutelmaltaan erittäin mainio Tripel, jossa hedelmäisyyden ja marjaisuuden kanssa pihkainen katkero on liittoutunut makuhermojen iloksi. Tätä voisin ostaa ruokajuomaksi viinin tilalle, jos vain jostain saisin. Saatanan alkoholipolitiikka. Mielestäni tämä voisi toimia mainiosti esim. balsamicomarinoidun hirvipaistin ja uunijuuresten kaverina. Hieno ja maukas tuote, josta pidin paljon. Suurin miinus "tuoksuttomuudesta". En vain meinannut saada mitään irti.

Mukava meininki. Nyt olisi kiva syödä tuota balsamicomarinoitua hirvipaistia tämän kera ja kuunnella jotain letkeää lounge musaa. Nuspirit Helsinki tarjoilee tämmöistä. Itseltäni löytyy yksi levy tätä. En kyllä tiedä varmaksi onko niitä julkaistukaan enempää. Kollektiivi ei taida olla ainakaan enää kasassa. Löysin tähän vain tuon kyseisen nimettömän levyn aloittavan Honest kappaleen. Tyylikästä jazzahtavaa tunnelmaa ja Nicole Willisin kaunis ääni. Hienoa. Hienoa.

Tuomio:
Tuoksu: 6/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 4/5
Kokonaisvaikutelma: 16/20
Yhteensä: 37/50 

Speksit:
Panimo: Panimoyhtiö Hiisi
Tyyli: Suomi
Maa: Belgityylinen vahva ALE / Tripel
Alkoholi: 8,0 %
Mistä: Ravintola Malja, Kuopio

St Feuillien Triple – Brasserie St. Feuillien

Eilen illalla maistelin pitkään kaapissa olleen Saint Feuillienin Tripel oluen. Panimohan omaa pitkät juuret oluen teossa ja tarjoillut minullekin muutamia mielenkiintoisia makuelämyksiä. Tämä olut on Tripel tyylilajin edustaja. 

Vaalean kullankeltainen, hieman samea olut. Kaadettaessa puhtaan valkoista vaahtoa kertyy reilusti, mutta se laskee melko nopeasti.

Tuoksussa mietoa yrttimäisyyttä. Myös hieman alkoholia.

Maku on hieman kirpeä, raikas ja yrttinen. Ensi reaktiona oli purkkitonnikala, mutta ehkä suussani oli jotain joka aiheutti maku-mielleyhtymän, mutta uudelleen en sitä maistanut. Maku asettui kaikkiaan miellyttävän monipuoliseksi. Jälkimaussa kevyttä happamuutta ja yrttistä katkeruutta.

Suutuntuma on makeahkon pehmeä, joka kuivaa kohti jälkimakua päätyen happamuuteen.

Kokonaisuuten maukas tripel olut. Itse pidän paljonkin Belgialaisista oluista, jotka tarjovat usein miellyttäviä mausteisia makuelämyksiä. Eikä poikkeusta tee tämäkään, vaikkei henkilökohtaisiin suosikkeihin nousekkaan.

Musiikiksi otetaan progemaista tunnelmaa ruotsalaisen Bo Hanssonin Storstad kappaleen kautta. Tämä kappale on kuin musiikillinen opas nimensä mukaisen fantasia suurkaupungin halki. Kappale aloittaa vuonna 1972 ilmestyneen Ur Trollkarlens Hatt levyn. Itseltäni löytyy tämän levyn "englantilainen" versio Magicians Hat, josta kyseinen kappale löytyy nimellä Big City. Matkajuoma lasiin, ota hyvä asento ja aloita vajaa 12 minuutin matka halki satumaisen suurkaupungin.

Tuomio:
Tuoksu: 6/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 6/10
Suutuntuma: 4/5
Kokonaisvaikutelma: 12/20
Yhteensä: 31/50 

Speksit:
Panimo: Brasserie St. Feuillien
Tyyli: Tripel
Maa: Belgia
Väri: 12,7 EBC
Katkerot: 22 EBU
Kantavierre: 18,5°
Maltaat: Pilsner- ja carapilsmaltaat
Humalat: Styrian Golding-, Saaz- ja Spalt-humalat
Alkoholi: 8,7 %
Mistä: Varkauden Alko

Tripel Karmeliet - Brouwerij Bosteels

Helle saavuttaa taas Suomen kuukauden kurjien vesisateiden jälkeen ja jo parin päivän jälkeen valitetaan kuumuudesta. Minä en (ainakaan vielä). Kun on ensin viettänyt 2 tuntia autossa ajaen töihin sitten vielä 8 tuntia tehden töitä ilmastoidussa sisätilassa, ei ulkona olo tuntunut yhtään hullummalta. Näin puoli kymmenenkin aikaan on riittävän lämmintä, jotta voi istuskella läppärin kanssa pihalla ja nautiskella oluesta.

Tällä kertaa maistelussa on belgialaisen Brouwerij Bosteelsin Tripel Karmeliet. Panimo on perhepanimo jo 7. sukupolvessa ja se on perustettu vuonna 1791. Tämä kolmen viljan olut on taas valmistettu panimoakin vanhemman reseptin pohjalta (vuodelta 1679), joka on saatu Dendermonten karmeliittaluostarista. Menneiden aikojen tunnelmaa siis. Tämän panimon tuotoksia on myös kuuluisa Kwak olut, jonka omat nimikko lasit herättävät ainakin useimmissa ihmetystä. Itsekkin olen sitä vuosia sitten maistanut pelkästään sillä perusteella, että lasi oli niin kiinnostavan näköinen. Googlaa, jos et ole törmännyt aikaisemmin.

Tripel Karmeliet on väriltään kullankeltainen ja kirkas. Pinnalle kertyi kaadettaessa reilukerros isohko kuplaista vaahtoa, joka laskeutui hyvin nopeasti. Näyttää aika paljon suomalaiselta keskiverto lagerilta.

Tuoksu on suhteellisen mieto. Aistittavissa kuitenkin lämmittävää mausteisuutta. En tiedä olisiko parempi lasivalinta auttanut tuoksuja paremmin esiin, mutta tämän hetkisessä majoituspaikassani lasivalikoima on kovin kehno ja mukanani vain yksi oma lasi.

Maku on makeahko maltainen ja hunajainen. Sitruksisuutta, mutta myös jotain pehmeämpää hedelmäisyyttä. Miellyttävä makumaailma, jota pieni mausteisuus tukee. Alkoholi ei maistu ollenkaan vaan sen aistii lämmittävästä jälkitunnelmasta. Suutuntuma on hiilihappoinen ja pehmeä. Jälkimaussa tuntuu kuivahedelmää ja hapanleipäisyyttä.

Ulkonäkö ja tuoksu ei sytyttänyt, mutta maku iski sitäkin paremmin. Kerrassaan kelpo tuote maun puolesta. Tuoksut ja maku voimistui vähän, kun kaadoin loputkin pullosta lasiin, joten suosittelen nauttimaan oluen riittävän isosta lasista. Samalla olut hieman samentui hiivojen myötä.

Musassa lähdetään Belgian naapurimaahan Ranskaan ja sen utuisen konepopin lähettilään Airin kelkkaan. Airia on tullut diggailtua enemmän ja vähemmän tosissaan jo vuonna 1998 ilmestyneeltä Moon Safari levystä alkaen. Välillä unohtaen koko bändin, kunnes taas tulee jostain vastaan ja levyt kaivetaan soittimeen. Tähän hieno Cherry Blossom Girl, jonka rujo video ei ole tunnelmaltaan niin hieno. Ehkäpä enemmänkin realismia.

Tuomio:
Tuoksu: 5/10
Ulkonäkö: 2/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 3/5
Kokonaisvaikutelma: 12/20
Yhteensä: 30/50  

Speksit:
Panimo: Brouwerij Bosteels
Tyyli: Tripel
Maa: Belgia
Väri: 8,4 EBC
Katkerot: 11,2 EBU
Kantavierre: 19,1°
Maltaat:  Vehnä, kaura ja ohra
Alkoholi: 8,4 %
Muuta: s
Mistä: Kolmisopen Alko, Kuopio