Istun lentokoneessa matkalla Japaniin. Matka on kulkenut Helsinkistä Müncheniin ja sieltä pisimmälle tämän reissun lennoista. Reilu neljä tuntia on jo kulutettu ja 7 tuntia olisi vielä jäljellä, joten nyt ois vaikkapa hyvin aikaa tutustua Lufthansan olutvalikoimaan.
No hivenen yksipuolinenhan se on – Warsteineria. No, eipä ole tätä tullut vuosin edes testattua, joten otetaan maisteluun.
Olut on väriltään erittäin vaaleaa ja hivenen vihreään taittavan kellertävä. Vitivalkoista vahtoa kertyy helposti pinnalle jota auttanee hiilihappokuplat, jotka kipuavat iloisen reippaasti pintaan alipaineistetussa matkustamossa.
 |
| Köykäistä kökköä. Joihan tuota, muttei kyllä makuhermoja hivellyt. |
Oluen tuoksu on erittäin mitään sanomaton. Hivenen tunkkainen jopa. Maku mieto ja lagerin keveys jää päällimmäiseksi mieleen. Hivenen hedelmäistä makeutta, joka peittää allensa senkin vähäisen maltaisuuden, mikä oluessa on.
Helppohan tämä on kurkkuun kiskaista, muttei paljoa sytytä. Ehkäpä seuraavaksi otankin punaviiniä.
Lentokoneen viihde järjestelmästä löytyi kasa hyviäkin levyjä. Tätä kirjoitellessani kuuntelin islantilaisen Sigur Rósin uusinta Kveikur levyä, joka on ensimmäinen levy trioona kosketinsoittaja Kjartan Sveinssonin jätettyä bändin. Levy on hieman raskaampi ja synkempi kuin pari edeltävää. Vaikka Valtarilla liideltiin taasen melankolisimmilla sävelillä () -levyn tyyliin, niin tämä on selkeästi myös raskaampi ja äänimaailmaltaan rujompi. Toki jouset, pianot ja kellopelit välisti iloisena helkkääväät edelleen.
Sigur Rós kävi pitkästä aikaa Suomessa viimekesänä Ilosaarirockissa, jolloin hommauduin bändiä todistamaan livenä ensimmäistä kertaa. 2005 vuoden Helsingin 3 peräkkäistä Kulttuuritalon keikkaa tulikin missattua täysin omaa hölmöyttäni. Sen jälkeen bändi ei olekaan täällä tainnut vierailla. Teltta Ilosaaressa oli täpötäynnä ja bändi sai hyvän vastaan oton, joten se lienee ollut kimmokkeena marraskuisen Hartwall-Areenan keikkaan, joka itse asiassa päätti Kveikur kiertueen.
Tätä keikkaa olin myös todistamassa ja täytyy sanoa, että upean esityksen olivat loihtineet aikaiseksi molemmille keikoille, vaikka Areenan keikka oli toki visuaaliselta ilotulitukseltaan vielä Ilosaarta suurempi. Minulla on tässä aikaa kuunnella koko levy, mutta jos yksi pitäisi nostaa esiin, niin nostaisin Hrafntinna biisin. Kappaleessa kulkee mukana kilisevien kellojen ja metallikolinan saattue, mikä yltyy välistä lähes ortodoksi kirkon kellojen tasolle. Tässä hieno liveversio jostain luolastosta.
Tuomio:
Tuoksu: 5/10
Ulkonäkö: 2/5
Maku: 5/10
Suutuntuma: 1/5
Kokonaisvaikutelma: 10/20
Yhteensä: 23/50
Speksit:
Panimo: Warsteiner Brauerei
Tyyli: Lager
Maa: Saksa
Alkoholi: 4,8 %
Mistä: Lufthansan lennolla Münchenistä Tokyoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti