perjantai 15. heinäkuuta 2016

Arrogant Bastard® Ale – Stone Brewing Co.

Stone Brewing on 20-vuotisjuhliaan viettävä lähes kulttimainen panimo Kaliforniasta. Eikä maine ole tullut tyhjästä. Stone IPA on lähes ikoninen Indian Pale Ale ja panimon muutkin tuotteet ovat vakuuttaneet oluiden ystäviä siinä määrin, että panimolla riittää kysyntää. Osittain tästä syystä tämän Yhdysvaltojen kymmenenneksi suurimman pienpanimon tuotteita on ollut melko niukasti saatavilla  näillä leveysasteilla. Ja silloin kun niitä on ollut saatavilla, on pullot ja tölkit matkanneet pitkän matkan erinäisten välikäsien kautta, joten esim. tuoretta Stone IPA on lähes mahdotonta saada Suomesta.

Osittain tähän ongelmaan Stone Brewing on vastannut perustamalla sivupanimon Berliiniin. Ensimmäisenä tuotteena panimo puski ulos vuonna 1997 julkaistun Arrogant Bastard® Alen, jota on riittänyt myös hieman Suomen markkinoille astikin. Alkon tilausvalikoiman kautta tätä olutta on saanut myös satunnaisiin myymälöihin myös hyllyyn, joten ei ole tarvinnut ostaa koko koria. 

Tämä Arrogant Bastard® (eli ylimielinen paskiainen) oli melko tyly vastaisku jenkkiläiselle suurpanimokulttuurille etenkin vuonna 1997.  
"YOU'RE NOT WORTHY

This is an aggressive ale. You probably won't like it. It is quite doubtful that you have the taste or sophistication to be able to appreciate an ale of this quality and depth. We would suggest that you stick to safer and more familiar territory—maybe something with a multimillion-dollar ad campaign aimed at convincing you it's made in a little brewery, or one that implies that their tasteless fizzy yellow beverage will give you more sex appeal. Perhaps you think multimillion-dollar ad campaigns make things taste better. Perhaps you're mouthing your words as you read this."
Ja onhan se sitä edelleen. Suuret poreilevan keltaisen oluen tekijät ovat markkinaykkösiä, mutta pienpanimo-oluet ovat vieneet jo ison markkinaosuuden (ja tämän on myös isot panimot huomanneet) niin jenkkilässä kuin myös täällä Suomessa. Tämän seurauksena jenkkilässä suuret ovat ostaneet jo jonkin verran pienpanimoita ollakseen mukana nousussa, kun eivät omillaan ole siihen tuotekehitykseen ilmeisesti kyenneet tai sitten kuten Euroopassa ja Suomessakin ovat yrittäneet tuoda omia maukkaampia oluita markkinoille (KOFF APA, Olvi IPA ja APA, Nikolai Brewmaster's Collectionin  tuotteet) vaihtelevalla menestyksellä. Etenkin lopputuloksen kannalta.

Mutta keskitytäänpä nyt tähän tämän päivän olueen.


Arrogant Bastard® Ale on väriltään tumman punaisenruskeaa. Alkuun kaadettaessa lasiin olut oli aivan kirkasta, mutta pohjia myöten tyhjennettynä olut on muuttunut hieman sameaksi. Eli lienee syytä olettaa , että kyseessä lienee suodattamaton olut. Pinnalle muodostuva vaahto on vaalean maitokahvin väristä ja lasin reunaalle oluen ja vaahdon rajapintaan kohoaa tasaiseen tahtiin pieni tasakokoisia helmimäisiä kuplia komistaan. Nämä Alkon Ale-lasit ovat oikeastaan liian isoja näille oluille. Tämäkin näyttää oikeastaan lähes läpikuultamattomalle tumman punaruskealle. Näin tummista ei meinaa saada enää väreistä selvää. Vaaleammille oluille oikein kiva, mutta esim. tämän väri pääsisi paremmin esiin hieman kapeammassa tai pienemmän kuvun omaavassa tulppaanilasissa. Pitänee laittaa hankintalistalle.

Tuoksu on maltaisan makea ja hieman toffeinen. Häivähdys marjaisuuttakin löytyy. Melko täyteläisen tuoksuinen.

Ensi hörppy iskee tuhdisti luun kurkkuun. Erittäin täyteläinen ja voimakas makumaailma saa jopa hieman säpsähtämään. Erittäin tuhti maltainen runko pökkää makusolut lähes ääritilaan, jolloin tuntuu kuin suu olisi tunkettytäyteen. Heti perään pähkinä armeija iskee perään ja maapähkinän kuorimainen katkero jää kiertelemään limakalvoja pitkin. Aika rajua.

Toisessa hörpyssä osaa ottaa jo asenteen vastaan ja maku on selvästi tasaantunut ja pyöristynyt. Tai ehkäpä ne vähän aikaa sitten syömäni lakut ovat jättäneet suuhun liian makeaan tottuneet aistinsolut, jolloin eka hörppy oli niille aivan liikaa. Niin tai näin – joka tapauksessa makumaailma on paljon miellyttävämpi nyt ensi shokin jälkeen.

Perusmakuna taustalla häärii erittäin täyteläinen napakka toffeinen mallasrunko, jossa on seassa tummaa kandisokeria. Myös hieman kuivahdelmäisiä makuvivahteita löytyy. Jälkimaun puolella ensi-iskussa esittäytyneet pähkinät pyörivät maltillisemmin partioimassa limakalvoilla, mutta viipyilevät siellä pidempään kuin Soldiers of Odinit kaduilla. Välillä seassa käy viuhahtelemassa kaukomaiden yrtit sotkemassa selkeää perusmakumaailmaa.

Suutuntuma on huikean täyteläinen ja paksu. Pehmeän maltaisuus alkaa kääntyä pikkuhiljaa hellästi puraiseviin katkeroihin, jotka nousevat esille selkeimmin jälkimaun puolella.

No onhan tämä ylimielinen paskiainen melkoisen hieno olut, jolla on myös kunnolla asennetta. Muistaakseni olen maistanut Ravintola Pannuhuoneella muutamia vuosia takaperin tämän tynnyrikypsytetyn version, joka muistikuvien mukaan oli myös erittäin maistuva olut. Joka tapauksessa olen tyytyväinen, että ostin tätä yhden tölkin myös jemmaan. Jospa näitä Stone Brewingin oluita olisi jatkossa Berliinin sivupanimon myötä paremmin saatavilla myös meillä täällä peräpohjolassakin. Kiitettävän tuoretta tämä Arrogant Bastard® ainakin on, sillä paskiainen on tölkitetty 9.6.2016. Kun miettii näitä Alkon prosesseja, niin tästä erästä on varmaan lähtenyt samantien linjastolta tölkkikuorma myös Suomeen. Osta, jos voit, vaikkei mitään halpaa olekaan.

Tuomio:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 9/10
Suutuntuma: 4/5
Kokonaisvaikutelma: 17/20
Yhteensä: 41/50 

Speksit:
Panimo: Stone Brewing Co.
Tyyli: American Strong Ale
Maa: USA/Saksa
Väri: 92,5 EBC
Katkerot: 73,2 EBU
Kantavierre: 16,5 °P
Alkoholi: 7,2 %
Muuta: Ensimmäinen Stone Brewing Co.:n Berliinin sivupanimossa pantuolut.
Mistä: Matkuksen Alko, Kuopio

maanantai 11. heinäkuuta 2016

Mallaskosken Summer WIPA – Mallaskosken Panimo

Tällä kertaa arviossa maanantai-illan myöhäispäivällisellä nautittu Mallaskosken Summer WIPA. Kyseessä on West-Coast IPA eli Jenkkilän länsirannikon aromihumaloidumpaa Indian Pale Ale tyylilajia edustava vehnällä höystetty tuotos. Tosin etiketissä myös mainitaan "Summer WIPA Wheat Lager" eli tämä olisi siis myös vehnälager, mutta kuitenkin sanotaan tämän olevan reilusti humaloitu West-Coast IPA... Hmm... Hieman sekavaa suoraan sanottuna.

Erittäin herkullisen näköinen
olut tämä Mallaskosken WIPA.
Mallaskosken Summer WIPA on väriltään kauniin meripihkan väristä ja täysin kirkasta. Pullosta ei tullut sakkaa ollenkaan. Pintaa koristaa reilu parin sentin valkoinen vaahtokruunu.

Tuoksu on hedelmäinen ja hieman makea. Vähän kuin joku hedelmä likööri tai kuivahedelmäpussi. Aprikoosi. Se se on. Tuoksusta löytyy myös maltillista pihkaisuutta, mikä terävöittää mukavasti tuoksua.

Maku on heti alkuun pehmeän hedelmäinen. Aprikoosin lisäksi löytyy mangoa ja greippiä. Myös maltaisuutta löytyy kivasti. Jälkimaun puolella hedelmäisyyden seasta puskee esiin pihkaisia männynoksia. Miellyttävällä tavalla. Tosin aterian edetessä katkeruus voimistuu ja hedelmäisyys katoaa. Epäilen tämän johtuvan Chipotle kastikkeen makuhermoja ihanasti kurittavasta vaikutuksesta, sillä ruokailun päätyttyä pystyn lasin pohjia hiilloksen ritinää kuunnellessani maistamaan taas hedelmät. Raikkaan kärki on kadonnut, mutta kuivahedelmät ovat edelleen paikalla.

Suutuntuma on miellyttävän pehmeä ja täyteläinen. Mallasrunko tuntuu ja myös maistuu Summer WIPAssa ja vehnä selvästi pehmentää. Jälkimaussa katkerot ottavat tyylilajille tyypillisesti johtopaikan.

Kokonaisuutena Mallaskosken Summer WIPA erittäin kelvollinen West-Coast IPA. Lageriksi en tätä sanoisi, vaikka tiettyjä lagermaisia piirteitä maltaisuutensa johdosta tästä löytyy. Pääosassa on kuitenkin humaloiden tuoma hedelmäisyys ja pihka. Ihan kiva ruokajuoma, mutta voisi toimi paremmin yksinään. Tai ainakin vähemmän tulisen ruoan kanssa. Hienoa työtä mallaskoskelta. Tämä on jo toinen hieno olut Rainy Summerin lisäksi tälle kesälle.

Tuomio:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 4/5
Kokonaisvaikutelma: 15/20
Yhteensä: 39/50 

Speksit:
Panimo: Mallaskosken Panimo
Tyyli: West-Coast IPA
Maa: Suomi
Väri: 55 EBC
Katkerot: 64,5 EBU
Kantavierre: 16,3 °P
Maltaat:  Ohra ja vehnä
Alkoholi: 6,8 %
Mistä: Päivärännä Citymarketin Alko, Kuopio

perjantai 8. heinäkuuta 2016

Wild Boar – Buxton Brewery

Tänään olut arviossa Brittiläisen Buxton Breweryn Wild Boar Indian Pale Ale. Sen verran harvoin olen tämän panimon oluita päässyt maistamaan, joten piti sännätä ostoksille heti, kun huomasin tätä Alkossa olevan saatavilla.

Wild Boar on väriltään kauniin oljen keltaista ja lähes täysin kirkasta. Kaadettaessa lasiin muodostuu lähes neljän sentin kuohkean lähes täysin valkoinen vaahtokruunu. 

Tuoksusta löytyy hedelmäistä humalaa ja hienoisesti metsämansikkaa. Tuoksu on kuitenkin melko mieto.

Maku on hedelmäinen. Löytyy mangoa, hintsusti etiketissäkin luvattua limeä sekä häivähdyksen omaisesti myös metsämansikkaa, kuten tuoksussakin. Hetken kuluttua kehiin astuu myös pähkinää ja maltaisuutta. Jälkimaun puolella vallan ottaa pihkainen ja maapähkinän kuorimainen katkeruus, joka yltyy hetkittäin hyvinkin dominoivaksi.

Suutuntuma on napakka ja etenkin jälkimaun puolella limakalvoja kuivattavan katkera. Ehkäpä vähän liikaakin. Lähes bitterin paikkeilla liikutaan.

Kokonaisuutena hyvin napakka, hedelmäinen ja pähkinäinen IPA melko kurittavalla jälkikatkeroilla. Voisin ostaa toistenkin, mutta hintaansa nähden ei varmaankaan ensisijainen sijoitus.

Tuomio:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 3/5
Kokonaisvaikutelma: 14/20
Yhteensä: 36/50  

Speksit:
Panimo: Buxton Brewery
Tyyli: IPA
Maa: Englanti
Väri: 13,6 EBC
Katkerot: 59,4 EBU
Kantavierre: 12,9 °P
Alkoholi: 5,7 %
Mistä: Päivärannan Citymarketin Alko, Kuopio

torstai 7. heinäkuuta 2016

Smoked Porter 2012 – Alaskan Brewing Co.

Eilen tarvitsi polttaa vähän roskapuuta pois ja jonkun piti jäädä tulen vartijaksi, joten mikäs tässä savuisessa hommassa ois parempaa, kuin kaivaa kylmiöstä joku sopiva olut. Nuotion savuiseen ja hieman tihkusateiseen tilanteeseen erinomaisesti tyylilajiltaan sopiva olut oli Alaskan Brewing Co. Smoked Porter 2012

Alaskan Brewing Co. toimii todella Alaskassa noin 30000 asukkaan Juneaussa, missä panimo tuottaa omien sanojensa mukaan Alaskan henkeä oluisiinsa. Siitä en tiedä, mutta kohta testataan. Panimo ottaa vetensä Juneau jäätiköstä ja tätä vuodesta 1988 lähtien valmistettua Smoked Porteria valmistetaan panimon nettisivujen mukaan vain kerran vuodessa marraskuun ensimmäinen päivä (tosin pullosta löytyy leima 09/17/12, joten syyskuussa tuo minun käsitykseni mukaan on tehty). Säilyvyyttä oluelle on annettu ihan riittävästi, sillä parasta ennen päiväys on 26.12.2026 eli reilu kymmenen vuoden päästä. Niin pitkään en kuitenkaan odottele.

Tämä kyseinen olut on kovastikin maailmalla arvostettu ja itsekin olen päässyt tätä kerran maistamaan. En muista minkä vuoden erä oli kyseessä, koska aikaa tästä on muutama vuosi, kun erään mainion oluttastingin jälkeen Maljan ravintolapäällikkö Mika Kilpeläinen halusi tarjota tätä tastingin jälkeen paikalle jääneelle seurueelle. Paljon ei silloin tätä ollut maistettavaksi, mutta hyvältä se maistui. 

Nyt on sitten mahdollisuus maistella ihan rauhassa, kun on kokonaan oma pullo. Koska aikaakin lomalla tuntuu remonttihommilta löytyvän, niin on hyvää aikaa tehdä myös arvio tästä.

Olut on väriltään hyvin tummaa, lähes mustaa. Hieman valoa vasten katsottuna ruskean punaisia sävyjä tulee esiin. Pinnalle muodostuu reilusti maitokahvin väristä kuohkeaa vaahtoa. Erittäin herkullisen näköistä, kun kosteus vielä tiivistyy lasin pintaan.

Tuoksu on kahvinen, paahtomaltainen ja kevyen savuinen. Kyllä tästä löytyy myös hienostunutta kaakaota. Maltillinen tuoksu ja miellyttävä tuoksumaailma.

Maku on mahtavan täyteläinen. Kaakaota, paahdettua mallasta, kahvia ja miellyttävää tasapainoista savuisuutta. Se ei puske todellakaan läpi, vaan tukee hienosti muita makuja. Maut tuntuvat vain voimistuvan jokaisella suullisella. Esiin puskee myös häivähdys vaniljaa.

Suutuntuma on erittäin pehmeä ja täyteläinen. Jälkimakuun tulee hienoisesti katkeroja ja nokista kuivuutta.

Onpa kyllä erinomaisen hieno juoma! Näin muistelisin, mutta maku on vielä parempi kuin muistin. Toki voi johtua myös siitä, että silloin alle oli maisteltu semmoisia kevyitä oluita kuin Alkostakin nimen vuoksi poisvedetty AleSmithin Speedway Stout ja Hoppin' Frogin Silk Porter. Alaskan hengestä en ole edelleenkään varma, mutta hyvää olutta he ainakin tekevät. Suosittelen hommaamaan kallistaa hinnasta huolimatta, jos täyteläiset ja hennon savuiset oluet maistuu.

Tuomio:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 5/5
Maku: 9/10
Suutuntuma: 4/5
Kokonaisvaikutelma: 17/20
Yhteensä: 43/50  

Speksit:
Panimo: Alaskan Brewing Co.
Tyyli: Savuolut
Maa: Yhdysvallat
Väri: 92 SRM (Alko 182 EBC)
Katkerot: 45 IBU  (Alko 32,1 EBU)
Kantavierre: 1.068 OG (Alko 16,2 °P)
Alkoholi: 6,5 %
Muuta: Olut on valmistettu 2012 ja tätä valmistetaan vain kerran vuodessa.
Mistä: Sokoksen Alko, Kuopio