torstai 25. kesäkuuta 2015

Raivoava Rakki – Panimoyhtiö Hiisi

Tänään työpäivän päätteksi kävin etsiskelemässä toisesta Kuopion City Marketista, josko sinne olisi saatu Sori Brewingin kauppavahvuisia. Ei ollut. Pitänee kysellä, josko ottaisivat valikoimaan. Kysyntää varmasti olisi.

No ostin sitten hyvän pihvin lihatiskistä ja kaupan oman leipomon sämpylöitä. Kotona paistoin pihvin pannulla ja tein toisesta puolesta sämpylän kera sinihomejuustoburgerin, kun toinen meni lisukkeena olleen salaatin kaverina. 

Jääkaapin periltä löytyi Hiisin Raivoava Rakki. Ensimmäisen kerran maistoin tätä vuosi sitten keväällä Ravintola Maljassa ollessani katsomassa Suomen peliä. Nyt tätä on myös Alkossa saatavana, tosin tilausvalikoimasta. Mutta jos tätä haluaa, niin harvalla varaa lähteä koko koria ostamaan. Eli fiksuinta pyytää lähimmästä isommasta Alkosta, josko tilaisivat hyllyyn, jos ei jo löydy. Tai etsiä asiantunteva olutkuppila, joka valikoimista tämä löytyy. Itse kävin hakemassa pari pulloa jemmaan heti, kun sitä Kuopion Sokkarin Alkolle olivat saaneet. Toinen on jo nautittu, mutta tämä jäi odottelemaan.

Ajattelin kirjoittaa tästä arvio, kun olen reilu vuosi sitten blogin alkutaipaleella arvostellut pikkuveljenkin – Rakin.

Raivoavan Rakin turkki on pähkinänruskea ja pään päällä on tuuhe vaalea vaahtoharja. Kirkaana se lasissa tuijottaa hypnoottisesti takaisin. Kutsuu minua. Niin nätti.

Tuoksu on raikkaan sitruksinen ja miellyttävän katkeroinen. Hieman myös vastaleikattua ruohoa ja havuja. Sen verran miellyttävä, että voisi olla voimakkaampikin. Tämmöiselta tuoksuva Rakki kelpaa minunkin viereen.

Raivoavan Rakin puraisuaku on maltainen, hivenen toffeinen, havuinen ja greippinen. Jälmimaun katkerot viipyilevät limakalvoilla greipinkalvomaisena makuna. Raivoava Rakki puraiseen jytäkämmin kuin mitä Rakki.

Puraisun tuntu on miellyttävän täyteläinen ja sopivan ärhäkkä. Siinä on kivasti luonnetta, jota oluessani saa olla. 

Raivoava Rakki on oikein hyvää. Tätä voisi olla kaapissa jemmassa Punk IPAn asemasta. Vähän tuhdimpi, tummempi ja ruokaisampi kuin tuo Indian Pale Alejen klassiko. Kannattaa napata mukaan, jos vastaan tulee.

Kuten monissa Panimoyhtiön Hiisin tuotteissa, tässäkin on musasuositus, mikä on minun mieleen. Tässä oli myös ruokasuositus, joka olikin sopivan lähellä omaa päivällisvalintaani.

"Nauti viilennettynä (8-12°C) mausteisen curryn tai rasvaisen grillilihan kera. Toimii hyvin myös Motörheadin kanssa."

Joten pitäähän tähän musaa pitkästä aikaa loppuun laittaa. Legendaarinen Ace of Spades.



Tuomio:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 3/5
Kokonaisvaikutelma: 16/20
Yhteensä: 39/50 

Speksit:
Panimo: Panimoyhtiö Hiisi
Tyyli: Indian Pale Ale
Maa: Suomi
Väri: 23 EBC
Katkerot: 65 EBU
Kantavierre: 14,3°
Alkoholi: 6,2 %
Muuta: Erä #161
Mistä: Sokoksen Alko, Kuopio

maanantai 22. kesäkuuta 2015

Hercule Double IPA – Great Divide Brewing Co.

Hercules Double IPA on erittäin
näyttävä ja herkullisen tuoksuinen
 olut.
Välillä kotoiseen monopoliin saadaan mielenkiintoisia oluita. Ja lähes poikkeuksetta ne myydään hyvin nopeasti loppuun. Välillä saa melkein tapella niistä. Henkilökunta kyllä tilaa ja varaa niitä mielellään – ainakin Kuopiossa – mutta välillä käy, ettei heillä ole tietoa (ja koneilta ei löydy millään) milloin tuotetta saadaan hyllyyn ja asiakkaalle – jos saadaan ollenkaan. Näinkin on käynyt.

Erään oluen varasin Alkon nettisivujen kautta heti, kun oli mahdollista lähimpään näitä varauksia toimittavaan myymälään, mutta ilman jäin... :/ Homma ei toimi ihan parhaalla mahdollisella tavalla ja se ei ole myymälähenkilökunnan vika. Jokin mättää pahasti logistiikassa ja ehkäpä myös johtoportaassa, kun ei haluta laittaa asioita toimimaan. Nykytekniikan aikakautena se ei ole ylivoimaista.

Mutta tällä kertaa maistelussa Yhdysvaltalaisen Great Divine Brewing Companyn Hercules Double IPA. Tämä kyseinen olut ei ollut ihan kiven alla ja sitä on ihan kivasti vieläkin saatavissa. Itse kävin hakemassa yhden jemmaan jo ensimmäisen erän saavuttua myymälöihin. Tosin jonkin verran oluen menekkiä voi hillitä kohtuullisen suolainen 6,19 €:n hinta.

Mutta sitten itse oluen pariin.

Herkullisen näköinen ilmestys.
Hercule Double IPA on väriltään kauniin meripihkan väristä. Pinnalle muodostuu tuhti neljän senttimetrin vaalea, ruskeaan taittava vaahtokruunu. Herkullisen näköinen olut.

Tuoksu on raikas, sitrushedelmäinen ja miellyttävän havuinen. Sekoitus tropiikkia ja tuuhea sateen jälkeistä havumetsää.

Maku on hyvin täyteläinen. Maltaisuutta, pihkaa, katruutta ja häivähdys makeutta. Myös maapähkinään pintakuorta. Makuja on erittäin reilusti. Alkoholi puskee jonkin verran läpi. Jälkimakuun mentholmaista katkeruutta, joka pysyy pitkään. Maku ei ole kyllä aivan nappi omaan makuuni.

Suutuntuma on täyteläinen ja katkeroinen. Jopa hieman siirappinen. Alkoholimainen ja jopa hienoisen liköörinen.

Kokonaisuutena erittäin voimakas makupaletti, mikä menee jossain vaiheessa omaan makuuni överiksi. Ei tämä pahaa ole, muttei mikää hirmuisen herkkukaan. Tätä riittäisi vaikka puolitoista desilitraakin. Maku on sen verran tuhti, ettei tätä janoon kiskaise. 

Hercules med Arla Cheddar 1170.
Toimii.
Testasin itse ruoan kera ja loput paljaaltaan. Lopuksi vielä kera cheddarpalan. Oman maistelun perusteella, että toimi näin paremmin. Valmistaja suosittelee grillatulla kalalla täytettyjä tacoja ja hollantilaista juustoa. Minulla ei ollut kumpaankaan. Testasin vihersalaatin sekä jauhelikastikkeella ja parmesaanilla höystetyn pastan kera. Ja englantilaisen vaalean cheddarin kera. Toimi molemmillla. Jälkimmäisen kera paremmin.

Tuomio:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 5/5
Maku: 7/10
Suutuntuma: 3/5
Kokonaisvaikutelma: 12/20
Yhteensä: 35/50 

Speksit:
Panimo: Great Divide Brewing Co.
Tyyli: Double IPA
Maa: Yhdysvallat
Väri: 42,4 EBC
Katkerot: 85 IBU (Alko 98 EBU)
Kantavierre: 20,4°
Humalat:  Simcoe-, Amarillo- ja Columbus
Alkoholi: 10,0 %
Mistä: Sokoksen Alko, Kuopio

torstai 18. kesäkuuta 2015

Nokturn – Pühaste

Painajaisiin viittaava etiketti.
Eli pakko hankinta.
Tänä iltana juhannuksen korvalla, tuon yöttömän yön hetkellä, otin maistoon Tallinnan reissulta mukaan lähteneen virolaisen Pühaste panimon Nokturn oluen eli "yöllisen". Toisin kuin juhannuksen yölliset hetket, tämä olut ei ole valoisa. Tämä näyttäisi olevan täysin sen vastakohta. Etiketissäkin loikoilee musta lapsen hahmo sängyllä ja päälle kurottautuu puuihminen mustien lintujen miehittämät oksat ojossa.

Tämä Nokturn on tuhdin oloinen paketti. Tyylilaji on Imperial Black IPA. Prosentteja on 9,5 % ja IBUja 100+! Mielenkiintoinen paketti.

Nocturne on väriltään syvän mustaa. Tästä ei paljoa läpi näy. Vähän moottoriöljymäinen. Synkempi kuin synkin yö. Nimensä mukaisesti. Ohuimmalta kohdalta näkyy hieman punertavuutta, kun valoa vasten katsoo. Pinnalle kertyy noin kaksi senttimetriä maitokahvin valkoista vaahtoa. Melko herkullisen näköinen olut.

Tuoksussa paahtunutta mallasta, kevyttä kahvisuutta ja sitrusmaista humalaa. Greippiä ja pihkaakin löytyy.

Maku on erittäin paahteinen. Oikeastaan liiankin omaan makuuni. Paahteinen katkeruus jatkuu koko makuskaalan läpi, mutta lopussa reipas humalointi raikastaa hieman makumaailmaa. Kun suu vähän tottuu tähän paahteiseen – ja jopa nokiseen makumaailmaan, alkaa siitä löytymään myös kahvin, suklaan ja hennon kukkaisiakin aromeja. Reilusti aromihumaloitahan tässä on käytetty ja ne tuntuukin.

Mustaa on nämä yölliset hetket.
Suutuntuma on kuiva ja katkera, mutta kuitenkin yllättävää raikkautta on myös mukana. Erikoinen yhdistelmä.

Kokonaisuuten mielenkiintoinen Imperial Black IPA, jonka hillitön paahteisuus ja nokisuus menee jo hieman yli omaan makuuni. Makuja tässä on, mutta tuo nokinen katkeruus meinaa peittää muut maut alle. Nähtäväksi jää tuleeko tästä yöllisiä painajaisia. Sen verta on tuhti pakkaus. En ostaisi toiste eikä ole Black Ipojen parhaimmistoa, vaikka tuntemattomampi tyylilaji onkin.

Tuomio:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 6/10
Suutuntuma: 3/5
Kokonaisvaikutelma: 13/20
Yhteensä: 33/50 

Speksit:
Panimo: Pühaste
Tyyli: Imperial Black IPA
Maa: Viro
Väri:  en tiedä, mutta erittäin mustaa.
Katkerot:  100+ IBU
Humalat:  Columbus, Mosaic, Chinook, Citra
Alkoholi: 9,5 %
Mistä: Öllepood (Lai 8), Tallinna, Viro

maanantai 15. kesäkuuta 2015

Rescue-a-Blonde – Iso-Kallan Panimo

Tänään kävin pikavisiitillä Iso-Kallan Panimolla jututtamassa yhtä panimon nokkamiehistä, Pasi Pelkosta. Panimolla tuotanto pyörii tasaiseen tahtiin. Pasi kertoi heidän valmistautuvan investoimaan pullotuslinjastoon sekä suurempaan keittokattilaan, jolloin vuosituontantokapasiteetti kasvaisi reilusti. Näin myös eriä saisi paremmin isoille toimijoille jakeluun. Harmillisesti isot volyymit jyllää näissäkin. Aikataulut on kuitenkin vielä avoinna, mutta positiivisia uutisia siis Kuopiolaisellakin pienpanimorintamalla.

Sain myös mukaani maisteltavaksi panimon uuden kesätuotteen Rescue-a-Blonden, joka on Blond Ale tyylilajin edustaja. Mallaspohjassa on Pilsner- ja Munich-maltaiden lisäksi myös vehnää ja hiivana on käytetty belgihiivaa. Sain ilokseni pullon mukaani jääkaappikylmänä, joten päätin ottaa sen maisteluun illemmalla hibiscussaisonin panemisen ohessa. 

Rescue-a-Blonde on väriltään lämpimän oranssi ja samea. Oikeastaan tarkemmin ajateltuna oluen väri muistuttaa hyvin paljon keltaokraa. Valkoista kuohkeaa vaahtoa kertyy lasiin noin sentin kerros ja vaahto pysyy melkoisen pitkään oluen päällä.

Hilpeä ja naivistinen etiketti.
Harmillisesti kuvan ulkopuolelle
jäi tornissa oleva blondi neitonen,
joka yrittää herättää huomiota ritarin
ja dino/hirviön keskittyessä
maistelemaan maukasta mallasjuomaa.
Tuoksussa hiivaa, yrttisyyttä ja maltaisuutta. Maultaan Rescue-a-Blonde on pehmeän maltainen, hedelmäinen ja kevyen ruohoinen. Myös jotain vehnäisyyttä ja basillikaakin löytyy. Katkerointi on kevyttä. Jälkimakuun tulee hieman hiivaisuutta ja vastaleikattua ruohoa. Oluen lämmetessä jälkimaussa katkerot korostuvat.

Suutuntuma on pehmeä ja raikas. Maltillinen pienikuplainen hiilihappoisuus piristää suutuntumaa ja korostaa raikkautta.

Kokonaisuutena Rescue-a-Blonde on tasapainoinen ja maltillinen Blond Ale. Oiva kesäjuoma terassin lämpöön, mutta sopii hyvin myös näin sateisena päivänä oluen teon lomassa hikisessä keittiössä. 

Tuomio:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 7/10
Suutuntuma: 4/5
Kokonaisvaikutelma: 15/20
Yhteensä: 37/50 

Speksit:
Panimo: Iso-Kallan Panimo
Tyyli: Blond Ale
Maa: Suomi
Katkerot: 24 IBU
Maltaat:  Pilsner, Munich, Vehnä
Humalat:  Celeia
Alkoholi: 5,5 %
Mistä: Sain maistiaspullon panimolta.

tiistai 9. kesäkuuta 2015

Samuel Adams Boston Lager vs. Lazy Sunday Lager – Snow White Brewery

Haglöfsin -25°C kestävä makupussi
laitettiin tasaamaan oluen
käymislämpötilaa keväisen kylmällä
lasitetulla parvekkeella.
Laitoimme noin kaksi kuukautta sitten kotipanimollamme ensimmäisen lagerin tulille. Lageriahan tulee mielellään käyttää viileässä lämpötilassa ja lopuksi vielä lageroida riittävän kylmässä, joten päätimme hyödyntää luonnon omaa viilennystä hyödyksi (kts. viereinen kuva).

Snow White Breweryn panimossa ollaan siirrytty ilmaisista BrewTargetistä ja BrewMatesta (nykyisin Brewer's Friend) käyttämään maksullista BeerSmith 2:sta. Tämä lähes yksin omaan siksi, koska panimolalta löytyy vain omppukoneita ja BrewTarget osoittautui aika hankalaksi käyttää. Sinällää oikein hyvä BrewMatelle ei taas ole olemassa Mac-versiota, niin oli etsittävä joku muu vaihtoehto. 

BeerSmith 2 vaikuttaa kyllä melkoisen pätevältä softalta ja aivan hintansa arvoiselta hankinnalta.  Siihen saa iPadille myös kätevän version, jonka pystyy ottamaan panimohommiin mukaan ja jättämään pöytäkoneen tai läppärin turvaan roiskeilta. Periaatteessa iPad verisiollakin pärjäisi, mutta se on huomattavasti kömpölempi tarkemmissa säädöissä kuin tietokoneversio. Ohjelmistolla on myös oma pilvipalvelu BeerSmith Recipe Cloud resepteille, jossa käyttäjät voivat jakaa reseptejään ja niitä voi hakea ohjelmasta, ladata koneelle ja helposti napin painalluksella skaalata omalle laitteistolle. Täältä mekin valikoimme yhden Samuel Adams Boston Lager kloonin reseptin lähtökohdaksi.

Jonkin verran jouduimme reseptiä muokkaamaan, kun kaikki aineksia emme aikataulullisesti saaneet hommattua. Linkin kautta löytyy lähtökohtainen kloonin resepti ja allaolevassa kuvassa on meidän käyttämämme resepti.

Snow White Breweryn käyttämä resepti BeerSmith 2 ohjelman ikkunassa.

Väriltään originaali ja meidän Lazy Sunday Lager ovat aikalähellä toisiaan, vaikkakin meidän tuotos on hivenen tummempi ja ehkäpä himpun verran ruskeaan taittava, kun taas originaali punertavampi. Boston Lager on selkeästi kirkkaampi ja kuin meidän Lazy Sunday ja tuottaa kuohkeamman ja melko pitkäikäisen vaahtokukan.

Oikealla Samuel Adams Boston Lager
ja vasemmalla kloonimme Lazy Sunday
 Lager
.
Boston Lagerin tuoksu on raikkaampi kuin meidä tuotoksen. Siitä löytyy kevyttä kuivahedelmäisyyttä, maltaisuutta ja himpun verran ruohoisaa katkeroa. Lazy Sundayssä tuoksussa päällimmäisenä maltaisuus, joka lähentelee jopa mallaspussin jauhoisempaa tuoksua. Kyllä siitäkin löytyy katkeroa, joka ei ole kuitenkaan niin ruohoisan ja sitä kautta raikkaamman oloinen kuin originaalissa. Jos arvostelin omaa pistein, niin antaisin viisi pistettä, kun Boston Lager saa seitsemän pistettä.

Boston Lagerin maku on maltaisa ja pehmeä. Raikkautta voisi olla enemmänkin. Jotenkin kivan täyteläinen kuitenkin 4,7% vahvuudesta huolimatta. Sopisi oivasti kyllä ruokajuomaksi. Jälkimakuun tulee suomalaista bulkkituotantoa tuhdimpi humalointi. Tosin reseptiikan perusteella ainakaan klooni ei taittunut jenkkiläisen Beer Judge Certification Programin (BJCP) lagerin määritelmiin vaan ainut, johon meidän resepti asettui oli American Pale Ale, johtuen isommasta katkeroasteesta (IBU 36).

Maun puolesta ollaan päästy tähän mennessä lähimmäksi originaalia. Makumaailma on hyvinkin samankaltainen. Ehkä jälkikatkeroissa mennään himpun verran pidemmälle, muttei paljoa.

Suutuntuma on myös hyvin samankaltainen. Boston Lager on melkoisen pehmeä ja täyteläinen tarjoillen jälkimakuun ryhdittäviä katkeroja. Lazy Sunday Lager tuntuu suutuntumaltaan himpun verran kevyemmältä ja siten ehkä aavistuksen vetiseltä. Ero ei ole kuitenkaan suuri.


Vaikka tuoksu ja ulkonäkökin poikkesivat esikuvastaan, niin maun puolesta pidän keitostamme oikein onnistuneen. Tiedot mitkä nyt löysin Olutoppaasta Boston Lagerille, olisi katkerointia voinut keventää ja tuoda mukaan Tettnang Tettnange humalan. Meidän Lazy Sunday Lagerista piti tulla kyllä 5,8% olut, mutta mäskäys ei ollut ehkä aivan riittävän onnistunut (OG jäi 1.046, kun kloonireseptissä 1.056) ja käyminen ei käynyt niin pitkälle kuin mitä kloonireseptissä. Tämä voinee hyvinkin johtue eri hiivasta. Originaalissa oli käytetty Lallemandin Nottingham Ale Yeastia, mutta koska halusimme lageria, käytimme lager hiivaa (Fermentiksen SafLager w34/70). Sattumoiden kautta meidän oluestamme tuli kuitenkin täysin meidänkin maitokaupoista löytyvän Boston Lagerin vahvuista. Kätevää, vaikkei mennyt aivan niin kuin suunniteltiin.

Kun kotoiseen bulkkituotantoon vertaa, niin onhan tämä nyt herkkua. Siis molemmat. Tuhdimpia oluita ja ipoja paljon maistelleena sitä unohtaa, että onhan sitä maailmassa hyviäkin lagereita. Ja näköhään sitä voi tehdä kotonakin. Tosin lämpötilat asettaa tiettyjä rajoitteita, mutta onneksi näillä leveysasteilla luontoäiti tarjoaa auttavan kätensä. Todistettua on, että makupussitasauksella lageria voi tehdä kotiparvekkeella. Tosin meillä lagerointi olisi mennyt pipariksi ilmojen lämmettyä. Onneksi vanhempien kylmäkellari auttoi. Jossa näin meidän kesken olisimme fiksuina käyttäneetkin lagerin... mutta tulipahan kokeiltua makupussiakäyttöäkin.

Lisään tähän vain arvion Boston lagerista, koska koen olevani hieman jäävi pisteyttämään omia tuotoksiamme. Se olkoon muiden tehtävä.

Samuel Adams Boston Lagerin tuomio:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 3/5
Kokonaisvaikutelma: 14/20
Yhteensä: 36/50 

Speksit:
Panimo: Boston Beer Company
Tyyli: Lager / APA
Maa: Yhdysvallat
Väri: 22,8 EBC
Katkerot: 23 EBU
Kantavierre: 12,8°
Maltaat:  Kaksitahoiset pale- ja karamellimaltaat
Humalat:  Hallertau Mittelfrüh ja Tettnang Tettnange
Alkoholi: 4,7 %
Muuta:  Maitokauppavahvuinen. Originelli jenkkiversio lienee vahvempi. Ainakin kaikki kloonit oli vajaa 6%.
Mistä: Kolmisopen Citymarket, Kuopio

lauantai 6. kesäkuuta 2015

Impala Imperial Pils — Coppersmiths Brewery

Elämäni ensimmäinen palkallinen loma alkoi nyt. Hieman on uskomaton olo. Tällä menolla seuraava lienee juuri ennen kuin jään eläkkeelle. No toivottavasti ei nyt sentään niinkään. Mutta joka tapauksessa loman kunniaksi maisteluun otin Coppersmith's Breweryn Impala Imperial Pilsin.

Imperial Pils on tyylilajina itselleni vähemmän tuttu. Kun katsoin muistiin panojani, niin aiemmin olen maistanut tämän kategorian edustajiasta vain Stadin Panimon Bismarckin sekä BrewDogin ja 8 Wired Brexwing Co.:n yhteistuotoksen Dog Wiredin. Joten ennakko odotuksia ei hirveästi ole, muuta kuin voimakkaampi katkerohumalointi.

Humaloinnista puheenollen tämä Impala on sinällään mielenkiintoinen tuotos, että ensimmäistä kertaa havaitsen Alkon labran mittauksien saaneen isomman katkero arvon kuin mitä panimo ilmoittaa. Ja se on vielä melkoisen paljon isompi, sillä Alko ilmoittaa nettisivuillaan oluelle mitatuksi EBU arvoksi 98,5, kun pullon kyljessä lukee vain IBU 63!!!

Coppersmiths Brewery on siitä myös mielenkiintoinen, että he ilmoittavat oluessa käytetyn hiivan, mitä suurin osa panimoista ei tee. Onhan hiiva yksi tärkeimpiä oluen makuun vaikuttavia tekijöitä. BrewDog pitää käymisprosessia nykyajan alkemiana ja hiiva heidän viisasten kivenä (Teksti vapaasti käännettynä BrewDogin lasin alusesta). Aiemmin maistamani Coppersmith Breweryn Fusion Saison! Rhubarb & Rasberryssä on käytetty Belle Saisonia, jota myös meidän kotipanimossa on saisonin valmistuksesa käytetty ja käytetään taas kesällä. Ja tänä keväänä valmistetussa Samuel Adams Boston Lager kloonissa (Lazy Sunday) käytettiin samaa SafLager w34/70 hiiva kantaa kuin tässä Impalassa.

Impala Imperial Pils on väriltään kirkkaan kullankeltaista. Valkoista vaahtoa kertyy melkoisen niukasti. Herkullisimman näköinen olisi ollut hieman tuhdimmalla vaahtokukalla.

Tuoksu maltainen, ruohoinen ja hieman pihkainen. Tuoksusta löytyy myös kevyttä kukkaisuutta.

Maku on reilun humaloitu. Kunnon katkero osastoa. Vastaleikattua ruohoa, pähkinäisyyttä ja havuja perkele. Jälkimaussa viipyilee pitkät katkerot limakalvoilla.

Suutuntuma on reilun katkeroinen ja kuiva. Napakka mallasrunko tukee katkerointia. Myös mukavan raikas, mitä katkerointi korostaa. Ois pitänyt nauttia kylmempänä. Uskon tämän olevan parhaimmillaan kylmänä.

Kokonaisuutena positiivinen kokemus. Reipas pils, jossa alkoholi pitoisuus ei maistu ja katkerointi on reilua, muttei kuitenkaan mikään överi.  Voin suositella lämpimästi kaikille katkerohumaloinnin ystäville.

Tuomio:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 3/5
Kokonaisvaikutelma: 16/20
Yhteensä: 39/50  

Speksit:
Panimo: Coppersmith's Brewery
Tyyli: Imperial Pils
Maa: Ruotsi
Väri: 10 EBC (Alko 22 EBC)
Katkerot: 63 IBU (Alko 98,5 EBU)
Kantavierre: 16,65 °P (Alko 15,8 °P)
Maltaat: Pils- ja melanodimaltaat
Humalat: Columbus, Northern Brewer ja Motueka
Hiiva: SafLager w34/70
Alkoholi: 7,5 %
Mistä: Sokoksen Alko, Kuopio

torstai 4. kesäkuuta 2015

Stallhagen Pumpkin Ale 6,0% – Stallhagen

Iltaoluena maistelin Alkon tämän vuoden käsityöläisoluiden sarjaan kuuluneen Stallhagenin Pumpkin Alen. Tämä on toisiksi viimein sarjan oluista, joka minulla on maistelematta. Kaikki muut on tullut maisteltua.

Tällä oluella on maitokauppavahvuinen 4,7 %:nen pikkuveli, jonka maistelin joulukuussa. Tästä olisi ollut mielenkiintoista tehdä rinnakkain maisto. Kuopiossa maitokauppavahvuistakin näytti Prismassa vielä olevan myynnissä ja melkein kaikista kaupungin Alkoista tätäkin löytyy. Ehkäpä teen rinnakkaismaistonkin.

Stallhagen Pumpkin Ale 6,0% on väriltään kauniin meripihkan väristä ja hyvin kirkasta. Pinnalle muodostuu lasiin kaadettaessa noin sentin vaalea vaahtokukka. Erittäin herkullisen näköinen olut.

Tuoksussa karamellisoitua mallasta, hedelmäisyyttä, kevyttä neilikkaa. Kokonaisuutena miedohko tuoksu.

Maku maltainen ja kevyen kurpitsainen. Hedelmäisyyttä, vaniljaisuutta ja häivähdys kanelia. Tulee hieman mieleen appelsiininkuorella maustetut piparkakut. Silti jotenkin tympeähkö makukokonaisuus.

Suutuntuma on jotenkin pyöreä. Se tulee ensimmäisenä mieleen. Suu täyttyy ja limakalvoille jää erikoinen tunne, jossa viipyilee kevyttä katkeroa ja pehmeää hedelmäisyyttä.

Kokonaisuutena Stallhagen Pumpkin Ale 6,0% on tasapainoinen ja erilainen olut, jota hienoinen makukokonaisuuden tympeys häiritsee. Siltikin kelvollinen juoma, joka päihittää maitokauppavahvuisen version.

Tuomio:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 5/5
Maku: 7/10
Suutuntuma: 3/5
Kokonaisvaikutelma: 15/20
Yhteensä: 37/50 

Speksit:
Panimo: Stallhagen
Tyyli: Hedelmä olut
Maa: Suomi
Väri: 39,4 EBC
Katkerot: 15,3 EBU
Kantavierre: 13,8 °P
Maltaat:  Pils-, münchner-, crystal- ja biscuitmaltaat
Humalat:  Magnum ja Fuggles
Alkoholi: 6,0 %
Muuta: kaneli, mausteneilikka, maustepippuri, muskottipähkinä, vanilja ja tuore kurpitsa, Alkon vuoden 2015 käsityöläisoluet valikoimaa
Mistä: Prisman Alko, Kuopio

maanantai 1. kesäkuuta 2015

Fusion Saison! Rhubarb and Rasberry — Coppersmiths Brewery

Lauantaina työpäivän ja pikniklounaan päätteksi otin maisteluun Alkon uutuuksista löytyneen itselleni ennestään tuntemattoman Coppersmith's Breweryn Fusion Saison! Rhubarb & Rasberryn. Kyseessä on keitetyllä ja soseutetulla raparperilla, vadelmalla sekä hunajalla höystetystä saisonista. Kuulosti sen verta mielenkiintoiselta keitokselta, että tämä oli pakko saada maistoon.

Coppersmith's on uuden sukupolven innovatiivinen ruotsalainen pienpanimo. Petri Karhukorpi ja Göran Carlsson perustivat panimon vuonna 2013 pitkän suunnittelun jälkeen. Yritys panostaa laadukkaisiin tuotteisiin ja se on investoinut teknisesti huippuluokkaa oleviin panimolaitteisiin sekä omaan laboratorioon.

Ylläolevan Alkon nettisivuilta lainatun kuvauksen perusteella tältä on lupa odottaa paljon. 

Houkuttelevan näköinen saison
yllätti hieman happamuudellaan.
Fusion Saison! Rhubarb & Rasberryn on väriltään vaalean oranssi ja sameaa. Lasiin kaadettaessa Fusion Saison! kuohuu reilusti valkoista kuohuvassa vaahtoa. Laskeuduttuaan pinnan peittää tasainen muutaman millin paksuinen pitkäikäinen valkoinen vaahto. 

Tuoksussa raparperia, tallin pohjaa ja kevyttä saippuaisuutta. Ei kuitenkaan kovin voimakas.

Maku on maltainen ja lievästi hapan. Makumaailmasta löytyy myös raparperia, kevyttä hunajaista makeuttakin, marjaisuutta ja häivähdys tallinpohjaa. Jälkimakuun tulee sitten paljon enemmän hapanta katkeruutta ja jopa lievää pyörän sisäkumia, johon on sekoittunut tuoretta vadelmasurvosta.

Suutuntuma on hapan ja hiukan jauhoisa. Jälkimaussa suutuntuma on kuivan katkera.

Kokonaisuutena hieman vinkeän marjaisa ja hapan Saison. Tyylikkään näköinen, mutta ei oikein kuitenkaan maun puolelta hirveän hyvin iske. Persoonallinen viritelmä, siitä plussaa. Lasillinen menee kivasti yksinään fiilistellessä, mutta en tiedä tuleeko toiste ostettua. Kokeilemisen arvoinen kuitenkin. Mielenkiinnolla odotan jääkaapissa odottavaa saman panimon Impala Imperial Pilsiä.

Tuomio:
Tuoksu: 6/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 3/5
Kokonaisvaikutelma: 14/20
Yhteensä: 35/50  

Speksit:
Panimo: Coppersmith's Brewery
Tyyli: Saison
Maa: Ruotsi
Väri: 13 EBC (Alko 16,2 EBC)
Katkerot: 25 IBU (Alko 16,8 EBU)
Kantavierre: 13,25 °P (Alko 12,4 °P)
Maltaat: Pale ale-, abbey-, münich- ja vehnämaltaat
Humalat: East Kent Goldings ja Saaz
Hiiva: Belle Saison
Alkoholi: 6,3 %
Muuta: Sokeri, hunaja, vadelma ja raparperi
Mistä: Sokoksen Alko, Kuopio

(Muokattu 6.6.2015, lisätty oluessa käytetty hiiva. Tieto olikin pullon kyljessä.)