perjantai 30. maaliskuuta 2018

Past Masters 1926 Oatmeal Porter – Fuller's

Pitkänperjantai ja yksi vapaa päivä. Kun joutuu pääsiäislauantaina töihin, niin eipä tule minnekään lähdettyä, joten koetetaan viettää  tämän arkivapaan vähän normaalia viikonloppua vapaammin. Pienimmän nukkuessa päiväunia ja auringon paistaessa kirkkaalta taivaalta mieleen juolahti kantaa terassin pöytä jo ulos ja istahtaa maistelemaan joku olut kellarin kätköistä. 

Eilen illalla oli tarkoitus maistella ja kirjoitella arvio Põhjalan yhdestä tynnyrikypsytetystä oluesta, mutta nukahdin tytärtä nukuttaessa itse ja heräsin vasta puoli kaksitoista, joten jäi sitten se olut juomatta ja arvio tekemättä. Mietin ensin, että olisin sen ottanut nyt maistoon, mutta jääkaappi kylmänä se ei oikein olisi ollut ihan heti sopivassa lämpötilassa (12-16°C) ulkona arviointia silmällä pitäen, joten päätin valita jonkun muun. Tällä kertaa päädyin Fuller'sin Past Masters 1926 Oatmeal Porteriin.

Past Masters -sarjan ideana on tuoda valmistukseen Fuller'sin entisten aikojen panimomestareiden parhaita reseptejä. Itse olen ennen tätä maistanut kolmea tämän sarjan olutta ja kaikki ovat olleet oikein maistuvia oluita, joten tältäkin uskallan odottaa paljon.

Past Masters 1926 Oatmeal Porter on ilmeisesti tuotu uudeellen  markkinoille vuonna 2016, sillä se on etiketin mukaan Royal Birthday Special eli Kuningatar Elizabeth II:en 90-vuotissyntymäpäivien kuniaksi tuotantoon otettu. Nopeimmat varmaan huomasivat jo, että 1926 on siis myös kuningatar Elizabethin synnyinvuosi.

1926 Oatmeal Porter on väriltään hyvin tumman ruskeaa, joka kuitenkin auringon valoa vasten paljastuu kauniin punertavaksi ruskeaksi. Vaahtoa muodostuu melko niukahkosti.

Tuoksussa paahteista mallasta, makeaa mallasleipää, suklaata ja hieman kuivattua luumua.

Maku on kahvinen, kuivatun luumuinen, kevyen tummasuklainen. Hieman raaka-lakritsia myös. Jälkimaussa lakritsin seasta puskee esiin pihkaisia havuja sekoittuen luumu-lakritsi-kahvi-soppaan ja viipyillen pitkään limakalvoilla. Vahva, mutta maukas makukokonaisuus. Kahvi korostuu oluen lämmettessä.

Suutuntumaltaan 1926 Oatmeal Porter on täyteläinen ja hieman hapan. Kaura pehmittää kivasti ja taittaa mustaksi paahdettujen maltaiden hapokkuutta. Jälkimaussa tyylilajille ominaninen napsakka humalointi kuivattaa suutuntumaa.

Kokonaisuudessaan Past Master 1926 Oatmeal Stout on maukas ja tasapainoinen porter. Jälleen vahva osoitus Fuller'sin panemisen taidosta. Maukasta ja laadukasta olutta, jota juo mielellään. Kaiken lisäksi koko sarja on mielenkiintoinen kurkistus menneiden vuosien oluiden pariin. Vielä ei ole tullut itselläni yhtään heikkoa Past Masters -sarjan olutta vastaan. Toisaalta ei niitä juuri muutenkaan Fuller'silla tunnu olevan. Suosittelen.

Tuomio:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 4/5
Kokonaisvaikutelma: 15/20
Yhteensä: 37/50 

Speksit:
Panimo: Fuller's
Tyyli: Oatmeal Porter
Maa: Englanti
Katkerot: 53 EBU
Kantavierre: 17,1 °P
Maltaat: Oharaa ja kauraa
Alkoholi: 7,8 %
Muuta: Resepti vuodelta 1926
Mistä: Prisman Alko, Kuopio

keskiviikko 28. maaliskuuta 2018

11|03 – Brew by Numbers

Tällä kertaa jatketaan Olutkauppa Pieneltä saamieni maistiaisten parissa. Maistiaiset liittyvät Pienen aloittamaan oluiden maahantuontiin, joista yksi panimo on mielenkiintoinen Brew by Numbers. Tästä uudesta toiminnasta voi lukea lisää mahtavan hedelmäisen 55|06 Double IPAn arvion yhteydestä. 55|06 ei valitettavasti Pienestä saa, mutta nyt arvioon otettu Mosaic humalalla humaloitu 11|03 Session IPA löytyy todennäköisesti Pienen myymälöistä, sillä kyseessä on 4,2% olut. Tosin panimon nettisivuilla oluen vahvuudeksi ilmoitetaan 4,5%. Kannattaa muutenkin tutustua panimon sivuihin, sillä panimolla on mielenkiintoinen oma periaatteensa nimetä oluita.

Olut on pullotettu etiketin mukaan 01/03/2018 eli oletan, että tässä tarkoitetaan maaliskuun ensimmäistä 2018, sillä 55|06:ssa BBE oli ilmoitettu 20/03/2018 eli PP/KK/VV. Tosin sain nämä pullot 14.2.2018, joten etiketissä täytyy olla virhe. BBE on annettu 03/05/2018 asti eli sen perusteella voisin olettaa, että pullotuspäivällä tarkoitetaan 3.1.2018, jolloin oluelle olisi annettu 4kk käyttö aikaa, mikä kuulostaa melko hyvältä. Eli tuoretta taitaa tämä olla, vaikkakin jo panimon antaman keston mukaan enää reilu 1kk käyttöikää tässä vaiheessa jäljellä.

11|03 on väriltään hivenen jo harmahtaneen oljen keltaista ja hitusen sameaa. Vaahto on lyhyt ikäistä ja katoaa melko nopeasti lähes kokonaan.

Tuoksussa passionhedelmää, limeä ja greippiä. Hieman kirpeäkin. Mukavan hedelmäinen ja raikas.

Maussa samoja hedelmiä kuin tuoksussa. Greippi on näistä eniten esillä, mutta hedelmäisyys ei ole niin voimakas, mitä tuoksu lupailee. Myös hienoista kirpeyttä löytyy. Jälkimaussa kevyttä pihkaisuutta ja greipin kalvoja.

Suutuntuma on kevyt, raikas ja miellyttävän kirpeän hapokas. Jälkimaun puolella tulee vähän katkeroja humalan puraisun myötä ja se tuo limakalvoille keksimäistä kuivuutta.

Kokonaisuudessaan ihan kiva ja raikkaanoloinen session IPA. Mosaic antaa meheviä hedelmiä etenkin tuoksuun. Prosentteihin nähden hedelmäisyys on läsnä erittäin hyvin. Ei mikään tajunnan räjäyttäjä, mutta jos maukkasta session IPAa haluaa, niin tämä BBNo:n 11|03 Session IPA Mosaic toimii oikein hyvin.

Tuomio:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 2/5
Maku: 6/10
Suutuntuma: 3/5
Kokonaisvaikutelma: 12/20
Yhteensä: 31/50 

Speksit:
Panimo: Brew by Numbers
Tyyli: Session IPA
Maa: Englanti
Maltaat:  Ohraa ja vehnää
Humalat:  Mosaic
Alkoholi: 4,2 %
Mistä: Sain maistiaissetin Olutkauppa Pieneltä.

sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Selassie – Omnipollo

Omnipollosta on tullut itselleni semmoinen panimo, jonka tuotteita alkaa olla hankala ohittaa. Siksipä Alkossa Selassien nähdessäni nostin sen ostoskoriini, vaikka olinkin hakemassa sieltä aivan muita tuotteita. Ja niin se vain lähti matkaan ja tänään sopivan hetken tultua saa tämä kenialaisella kahvilla ja vanilja pavuilla höystetty Imperial Stout kaatua lasiini.

Selassie on väriltään sysimustaa – pimeämpää ja syvemmän mustaa kuin avaruuden äärettömyyden pimeys. Olut kaatuu öljymäisen paksuna lasiin muodostaen reilusti kuohkeaa ja todella tumman ruskeaa vaahtoa. Tummempaa kuni espressossa. Ompa muuten erittäin tumma juoma. Näyttää herkulliselta. Ehkäpä siksi, että oletuksena on, että lasissa on jälleen kerran maukas Imperial Stout.

Tuoksu on hurmaava! Kahvia, tummaa suklaata, nougaa ja vaniljaa. Hieman kolaakin. Tämä on kuin paremman väen suklaa jälkkäri herkku. Tätä nuuhkii ihan ilokseen.

Maku on todella tumma suklainen. Kuin nestemäistä suklaata höystettynä pehmeän tummaksi paahdetuista pavuista vastajauhettulla kahvilla ja vaniljaisella toffeella. Erittäin pehmeät maut. Alkoholi ei puske ollenkaan läpi.

Selassie on suutuntumaltaan pehmeän paahteinen ja erittäin täyteläinen. Suklainen ja paahteinen maku viipyilee pitkään limakalvoilla. Kuin olisi syönyt maukasta tummaa suklaata ja juonut laadukasta espressoa.

Kokonaisuudessa Selassie on taas kerrassaan maukas – suklaan ja kahvin saumaton yhteistyö oluessa. Siis aivan loistava ja tasapainoisen maukas imperial stout. Ei liikaa mitään kikkailua eikä samanlaista "jauhoista" tunnetta kuin herkullisissa Yellow Bellyssä tai Noa Pecan Mudissa, mutta kaikki on kohdillaan. Maut, suutuntuma ja tuoksu. Eikä ulkonäössäkään ole paljoa mitään vikaa. Joutuu ehkä käymään useamman pullon tätä ostamassa kellariin, vaikkei monopolissa ihan halpaa olekkaan. Tämä vain nyt on niiiiiiin hyvää.

Tuomio:
Tuoksu: 10/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 10/10
Suutuntuma: 5/5
Kokonaisvaikutelma: 19/20
Yhteensä: 48/50 

Speksit:
Panimo: Omnipollo
Tyyli: Imperial Stout
Maa: Ruotsi / pantu Belgiassa
Katkerot: 47 EBU
Kantavierre: 25,1 °P
Maltaat:  Kymmentä eri mallasta. Enempää ei sivut kerro.
Alkoholi: 11 %
Muuta: Etiopialaista kahvia ja vanilja papuja
Mistä: Prisman Alko, Kuopio

lauantai 17. maaliskuuta 2018

Native Son – BrewDog

Tänään kävin pitkästä aikaa Ravintola Maljassa oluella. Kun olin ihan itsekseni liikenteessä ja iltapäivästä, niin ajattelin siinä ohessa myös arvion kirjoitella. Kohteeksi valikoitui BrewDogin Native Son, joka panimon mukaan on West Coast Double IPA.

Native Son on väriltään kullankeltainen ja melko niukka vaahtoinen. Hitusen sameahkoja huippuja seassa.

Tuoksu on mustaherukkainen ja karviaismarjainen. Todella miellyttävä ja raikas tuoksu.

Maussa samoja marjoja, mutta paljon miedompia kuin tuoksussa. Lisäksi pihkaa ja kevyesti greippiä. Pihkat on yllättävän kevyet IBUihin nähden.

Suutuntuma on napakka ja kuitenkin raikas. Humaloinnin ja marjaisuuden kombo lisää raikkautta, vaikka prosentit hieman tulee esiin. Tämä on Jack Hammerin puutarhamarjainen veli.

Kokonaisuudessaan melkoisen miellyttävä ja raikas DIPA, jonka tuoksu huumaa ja maku tyydyttää napakan IPAn tarpeen. Tätä ottaisin mielelläni lisää.

Tuomio:
Tuoksu: 10/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 4/5
Kokonaisvaikutelma: 15/20
Yhteensä: 40/50 

Speksit:
Panimo: BrewDog
Tyyli: Double IPA
Maa: Skotlanti
Katkerot: 70 IBU
Maltaat:  Crystal, Pale
Humalat:  Centennial, Chinook, Citra, Columbus, Mosaic, Simcoe
Alkoholi: 8,5 %
Mistä: Ravintola Malja, Kuopio

torstai 15. maaliskuuta 2018

Bryggeri Wald Forest Pale Ale – Bryggeri


Aurinkoisen torstain kunniaksi korkkasin Bryggerin Wald Forest Pale Alen, joka kuuluu Alkon tämän vuoden käsityöläisolutvalikoimaan. Oluessa on käytetty Kangasniemen Kauppilan kylän metsistä kerättyjä kuusenkerkkiä sekä savustettuja maltaita. Kuusenkerkkä oluita on lienee jo useampiakin markkinoilla, mutta itse olen tainnut maistaa niistä vain Fiskarsin panimon Metsän henki oluen, joka ainakin omalla kohdallani toimi ihan kivasti. Tältä pohjalta Bryggeri Waldia kohtaan nousee tiettyjä ennako-odotuksia.

Bryggeri Wald erittäin kirkasta ja kauniin syvän meripihkan väristä. Hieman ruskehtavaa vaahtoa kertyy melko niukasti ja se katoaa nopeasti lähes kokonaan.

Tuoksussa mallasta, häivähdys savua ja puuta. Ihan kuusihalkoa, ei niinkään havuja. Metsäinen tuoksu, vaikkakin melko mieto.

Maku on makeahkon maltainen, maltillisen pihkainen ja hennon savuinen. Kuusenkerkkä tuo miellyttävän pehmeän havuisen ja hieman siirappisen lisän makumaailmaan. Se ei ole voimakas eikä ylipuskeva, vaan täydentää hienosti makupalettia.

Suutuntuma on pehmeän täyteläinen ja kuitenkin samalla raikas.

Kokonaisuutena kerrassan maistuva Pale Ale, joka värinsä puolesta ei nyt ihan taida perus Pale Ale olla. No tämähän onkin Forest Pale Ale... ;) Tuoksu ei jalkoja vie alta, mutta makukokonaisuus on mainio ilman mitään turhaa kikkailua. No, kuusenkerkkä ei nyt ihan perusraaka-aine ole, mutta se asettuu hienosti balanssiin muiden makujen kanssa, jolloin mikään ei puske yli ja kaikki tukevat toisiaan. Bryggerin panimomestari Mathias Hüffnerillä on kyllä reseptiikka puolella homma huikean hienosti hallussa. Hyvää ja maukasta olutta on taas muutamat viimeksi maistamani Bryggerin tuotokset järestäin olleet ja huonoja suorituksia ei itselläni ole vastaan tullut, vaikken kaikesta ole täysin pitänytkään. Bryggeri Wald Forset Pale Alea olisi mukava nautiskella alkukeväisessä kuusimetsässä leirinuotion ääressä nuotiomakkaran kaverina.

Tuomio:
Tuoksu: 6/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 4/5
Kokonaisvaikutelma: 15/20
Yhteensä: 36/50 

Speksit:
Panimo: Bryggeri
Tyyli: Pale Ale / Savuolut / maustettuolut
Maa: Suomi
Väri: 19 EBC
Katkerot: 27 IBU
Kantavierre: °
Maltaat: Pilsner, Munich, savustettu ohramallas, caramel
Humalat: Northern Brewer, Saaz, Northdown
Alkoholi: 5,5 %
Muuta: Kuusenkerkkää
Mistä: Prisman Alko, Kuopio

lauantai 10. maaliskuuta 2018

Backwood Bastard – Founders Brewing Co.

Foundersin Barrel Aged sarjan uusin tulokas on Backwoods Bastard Barrel-Aged Scotch Ale, jonka tällä kertaa otin arvioonkin. Tämän sarjan oluita olen jo muutan arvioinutkin (Doom, KBS 2016 ja Frootwood) ja enemmänkin kiinnostaisi maistella, mutta kaikkea ei valitettavasti tule näille leveysasteille saataville. Etenkin joulun alla ilmestynyt CBS olisi ollut The Haluttujen -listalla, mutta sitä ei valitettavasti tullut Alkon valikoimiin. Joissakin olutravintoloissa sitä oli saatavilla, mutta ei valitettavasti tällä päin. Alkossa olisi vielä paikoitellen saatavilla tähän sarjaan kuuluvaa DKML Barrel-aged Malt Liqouria, mutta lähtökohtaisesti se ei herättänyt oikein hirveästi kiinnostusta ja jäi siksi hyllyyn.

Backwoods Bastard Barrel-Aged Scotch Ale on väriltään erittäin tumman mahonkin punaruskeaa. Punainen väri tulee näkyviin kunnolla vasta valon läpi katsottuna. Pinalle muodostuu kuohkea ja pitkäikäinen kuohkea vaahtokruunu.

Tuoksu on makean maltainen, rusinainen, taatelinen ja viikunainen. Lämmetessään esiin nousee bourbonia, tammitynnyriä, hiven vaniljaa ja häivähdys savuisuuttakin. Alkoholisuus on aistittavissa. Tuoksu profiili on omaan nenääni miellyttävä.

Maussa toffeeta, edellä mainuttuja kuivattuja hedelmiä, vaniljaa ja pähkinää. Jälkimaussa esiin pyörähtää ensin katkeroiden pihkahavut, minkä jälkeen esiin työntyy miellyttävää ja pehmeää bourbonia kera pienen savuisuuden. Lämmettyään esiin tulee myös maltaista makeutta ja katkerot jää enemmän taka-alalle.

Suutuntumaltaa täyteläinen ja lämmittävä. Hetkellisesti katkerot kuivattavat limakalvoja, mutta pehmeä ja paksuhko nektari on hallitseva suutuntuma.

Kokonaisuudessa tämä Backwoods Bastard on selkeästi skottilaisen Dirty Bastardin Amerikan takametsiin muuttanut sukulainen. Moniulotteinen olut, jossa on selkeästi hyvän Scotch Alen tunnusmerkit jo itsessään, mutta tämä bourbon kypsytys on antanut tälle sen oman ominaisen luonteen, joka ei ole todellakaan pahasta. Tätä voisin hommata pari pulloa rauhallisten nautintohetkien varalle. Toimi myös erinomaisen hyvin cheddarin ja 30kk kypsytetyn parmesaanijuuston kanssa.

Tuomio:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 9/10
Suutuntuma: 4/5
Kokonaisvaikutelma: 17/20
Yhteensä: 42/50 

Speksit:
Panimo: Founders
Tyyli: Scotch Ale / Barrel-Aged
Maa: Yhdysvallat
Katkerot: 29 EBU
Kantavierre: 23,7 °P
Alkoholi: 11,1 %
Muuta: Kypsytetty Bourbon-tammitynnyreissä
Mistä: Matkuksen Alko, Kuopio

keskiviikko 7. maaliskuuta 2018

IPA Cardinal – Iso-Kallan Panimo

Tällä kertaa arviossa Iso-Kallan panimon uusin tulokas IPA Cardinal, joka on panimon omien sanojen mukaan "belgihiivan tuoman mausteisuuden ja hedelmäisyyden sekä reilumman humaloinnin liitto". Olut on saanut nimensä valmistuksessä käytetyn Styrian Cardinal humalan mukaan. Mallaspohjassa on ohran lisäksi vehnää.

Meripihkan värinen, hitusen samea olut maltillisella valkealla vaahtokruunulla.

Tuoksussa ylikypsää banaania, päärynää, vesimelonia ja selkäesti belgihiivoille tyypillisiä mausteisia ja yrttisiä vivahteita. Hieman yllättävä, mutta kokonaisuutena miellyttävä tuoksuprofiili, vaikkei ylikypsä banaani suosikkeihini kuulukkaan.

Maussa hedelmät pysyvät enemmän taka-alalla, kun taas katkerot ja mausteet ottavat ohjakset käsiin. Jännä mausteisuuden, banaanin, sitruksen ja pihkaisten havujen kombo, josta en meinaa saada ihan kunnolla kiinni. Vähän sekametelisoppa. Toisaalta napakat kunnon pihkaiset katkerot, joihin uittautuu hedelmäisyyttä sekaan, mutta sitten hiivan mausteisuus lyö oman rytmin kehiin, joka ei tunnu käyvän yksin toisten kanssa.

Suutuntuma on kevyehkö, mutta napakka. Katkerot ottava jälkimaussa tyylililajille tyypillisesti syleilyynsä 50 EBU:n voimalla.

Kokonaisuutena raikas, mielenkiintoisella tavalla hedelmäinen ja mausteinen IPA, jossa kaikki ei omasta mielestäni loksahda kuitenkaan paikalleen. Kiinnostavia yksityiskohtia ja vivahteita, mutta yhteensoittaminen ei mene ihan yksiin – näin musa-arvio termejä käyttäen. Kalan ja äyriäisten kanssa yhteen paritettuna voisi kyllä toimia hyvin. 

Tuomio:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 6/10
Suutuntuma: 3/5
Kokonaisvaikutelma: 10/20
Yhteensä: 30/50 

Speksit:
Panimo: Iso-Kallan Panimo
Tyyli: Belgian IPA
Maa: Suomi
Väri: n. 15 EBC
Katkerot: n. 50 EBU
Kantavierre: n. 15 °P
Maltaat:  Pilsner, Pale Ale, Cara ja vehnä
Humalat:  Galena, Centennia, Styrian Cardinal
Alkoholi: 6,6 %
Muuta: Belgihiiva
Mistä: Päivärannan Citymarketin Alko, Kuopio

tiistai 6. maaliskuuta 2018

55|06 – Brew by Numbers

Sain helmikuun puolessa välissä juuri ennen lomareissulle lähteä olutkauppa Pieneltä melkoisen kiinnostavan paketin, joka sisälsi kuusi kiinnostavaa olutta ja Pienen perustajan Erkki Hämeen ilahduttavan tiedoksiannon.

Olutkauppa Pien aloittaa oman maahantuontitoiminnan, vastatakseen asiakkaiden tuotetoiveisiin. Samalla Pien luo kylmävaraston ja kehittää logistiikkaa. Ideana on tuoda kiinnostavien ja laadukkaiden pienien panimoiden tuotteita asiakkaiden saataville tuoreena sekä Pien-kauppoihin (max 5,5%) että ravintoloihin, mikä hyödyttää kaikkia osapuolia. Tämän taatakseen suunnitelmissa on  saada suurin osa maahantuotavista tuotteista myytyä ennen kuin ne tuodaan maahan, jolloin tuoreus voidaan taata. Tämä palvelee etenkin suosion aallon harjalla surfaavia vahvasti aromihumaloituja oluita.
"Emme halua enää ikinä nähdä suomalaisessa olutravintolassa yli 6kk vanhaa IPA:a, joka valitettavasti on tällä hetkellä kovinkin yleistä." – Erkki Häme
Aluksi tuonnissa on vakituiseen noin kahdeksan panimoa, joista yksi on paketin olutmaistiaiset valmistanut Brew by Numbers, mutta lisää pyritään tuomaan. Erkki vihjasi kiikarissa olevan mm. kiinnostavan oloinen Whiplash mikropanimo Irlannista. Itse olen päässyt pari kertaa tätä päivää ennen maistamaan BBNo:n oluita ja muistan ensi kohtaamisen, mikä tapahtui puolitoista vuotta sitten BrewDog Helsinkissä. Tarjoilijan esittelyn perusteella kiinnostukseni panimoa kohtaa heräsi heti, joten paketin sisältö oli erittäin miellyttävä yllätys.

Brew by Numbers panimo pyrkii omien sanojensa mukaan keskittymään laatuun ja juotavuuteen. Oluet nimetään tai oikeammin numeroidaan seuraavalla logiikalla: Ensimmäinen numero ilmaisee oluen tyylin ja toinen kyseisen tyyliin tehtyjen oluiden reseptin kronolgisessa järjestyksessä. Osaa tehdään säännöllisemmin, osa taas on enemmän tai vähemmän kertaluontoisia kokeiluita. Näin panimon sivuilta löytyy myös kaikki vanhat versiot, mikä palvelee intohimoista olutharrastajaa.

Paketti sisälsi seuraavat oluet:
Osassa etiketin ilmoittamat prosentit poikkesivat panimon sivuilla esitettyistä prosenteista, mutta epäselväksi jäi, onko tämä tuotantoerä kohtainen ero vai painovirhe etiketissä/sivuilla. Jos etikettien tiedot pitävät paikkansa, niin neljää ensimmäistä voi löytää ainakin Pienestä ja mahdollisesti muistakin varteen otettavista oluen vähittäismyyntipisteistä, kun taas kahta viimeistä voi saada vain ravintoloista sillä tuskin näitä Alkon valikoimissa tullaan näkemään.

Oman lomareissuni ja tiukan arkeen paluun vuoksi en ole ehtinyt vielä paneutumaan yhteenkään näistä, mutta monet kollegat näyttävätkin jo näitä ehtineet arvostella omissa blogeissaan. Itse aloitan ensimmäiseksi vanhenevalla (BB: 20/03/2018) 55|06 Double IPA, joka on pullotettu 20/11/2017. Eli BBNo näyttää antavan ainakin IPA-oluille vain 5kk säilyvyyden, mikä on ihan ymmärrettävää. Etiketissä myös muistutetaan säilyttämään tämä olut kylmässä ja pyydetään juomaan tuoreena! Erikseen on kielletty "iästämättä" tätä olutta (Do not age this beer). Joten onhan se äkkiä juotava pois, ennen kuin vanhenee.

Tämä 55|06 Double IPA on väriltään kuin keltaista ja sameea. Kun vaahtokin on laskeutunut melko nopeasti, niin tämä olut näyttää enemminkin appelsiinimehulta. Tai kaverin Ryb&Deckeristä tehdyltä kiljulta 90-luvulla... Olut ei ainakaan ensimmäisenä tule mieleen.

Tuoksu on käsittämättömän huumaavan hedelmäinen ja raikas. Sen verran reilusti tropiikkia on kehissä, että kuulen korvissani meren kohinan. Mangoa, papaijaa, passionhedelmää, limeä ja greippiä. Lisäksi hieman pihkaa. Nyt ei ole selkeästikään säästelty kuivahumalissa. Tätähän nuuhkii ihan ilokseen.

Maussa on myös reilusti hedelmää. Hyvin mehuisaa! Ja yllättävän raikasta, kun huomio, että tällä on kohta päiväykset menossa. Kunnon hedelmäpommi. On samat hedelmät kuin tuoksussa. Todella maukasta!  Miltähän tämä maistuisi aivan tuoreena.

Suutuntuma on täyteläinen, raikas ja mukavan rapsakka. Lopuksi mukavan hedelmäcocktailin hivenen pihkaiset greipin kuoret kuivattavat limakalvoja.

Kokonaisuudessaan aivan huikean maukas ja hedelmäinen DIPA. En tiedä miten paljon hedelmäisemmältä tämä mahtaisi maistua heti tuoreeltaan, mutta ei se voi kovin paljoa olla olematta hedelmämehua. Piti ihan varmistaa, ettei tähän ole hedelmiä mukaan upotettu. Mutta ei. Vain ohraa, kauraa vettä ja hiivaa. Ja ilmeisen melkoisen reilusti humalaa. Vahva suositus todella hedelmäisten IPA oluiden ystäville. Ja prosentit ei paljoa maistu. Odotan jo kieli pitkällä seuraavaa olutta.

Tuomio:
Tuoksu: 10/10
Ulkonäkö: 2/5
Maku: 10/10
Suutuntuma: 4/5
Kokonaisvaikutelma: 17/20
Yhteensä: 43/50 

Speksit:
Panimo: Brew by Numbers
Tyyli: Double IPA
Maa: Englanti
Maltaat:  Ohraa ja kauraa
Humalat:  Galaxy ja Mosaic
Alkoholi: 8,2 %
Muuta: Pullotettu 20/11/2017
Mistä: Sain maistiaisen olutkauppa Pieneltä