lauantai 7. huhtikuuta 2018

Sajand – Põhjala

Tässä kolmas olutarvio ensimmäiseltä pääsiäispäivältä. Tosin viimeistelyn jätin  tarkoituksella myöhemmälle. Kun viime aikoina on blogirintamalla ollut vähän hiljaisempaa, niin ajattelin aloittaa huhtikuun vähän uudella vaihteella. Voi toki olla, että vauhtimoottori leikkaa kiinni jo ennen kuun loppua, mutta semmoista se arki on. Koetan kuitenkin pikkaisen ottaa itselleni aikaa ja saada vähän useampia arvioita tehtyä kuukaudessa kuin mitä on viime aikoina tullut tehtyä.

Saunan jälkeen lasiin kaatui Põhjalan Sajand, joka on tyyliltään Baltic Porter, jota on kypsytetty konjakki- ja bourbon-tynnyreissä kera Vana Tallinn liköörissä uitettujen tammikuutioiden. Maltaissa on käytetty ruista ja paljon paahtomaltaita, joten huomioiden vielä tynnyrityksen, niin oletuksena on melkoisen tuhtia ja maukasta tavaraa.

Sajand on väriltään syvän mustaa ja hieman öljymäistä. Ei paljoa läpi näy. Kaadettaessa muodostuva ruskea vaahto on melko lyhyt ikäistä.

Tuoksussa reilusti kahvia, tummaa suklaata, viikunaa, kuivattu taatelia ja toffeeta. Myös hieman alkoholista likööriä. Vana Tallinn tuoksuu ainakin. Ehkä vähän liikaa omaan makuuni. Pohjalla oleva aromikombo on tosi hieno, mutta alkoholisuuden myötä hieman fiilistä vievät elementit puskevat liikaa läpi.

Maussa tuhdisti kahvia, suklaata ja yrttistä likööriä. Melko makeaa. Alkoholi puskee hieman läpi. Tynnyröinnin tuoma efekti tuntuu selkäesti maussa. Itseasiassa maistuu ihan hyvältä. Kuin sokeroitu maustettu espresso. Paranee koko ajan. Ruis ei kyllä maistu, mutta luulen, että se ryhdittää ja terävoittää.

Suutuntumaltaan todella paksua ja täyteläistä. Melkein vaahtomaista. Onpa melkoinen kokemus, mutta sopii hyvin tuhtiin makumaailmaan. Aivan huippu suutuntuma.

Kokonaisuutena Sajand on mielenkiintoinen olut, jossa on reilusti luonnetta ja sopivasti omaperäisyyttä. Sinällään Baltic Porter ja tynnyrikypsytys ei ole omaperäistä, mutta konjakki ja Vana Tallinn yhdistelmä on ja se on onnistunut. Aluksi tuntui, että tämä ei nyt oikein lähde, mutta tökkivän alun jälkeen alkoi palat loksahdella kohdalleen ja kaikki alkoi maistua yhä paremmalta. Maut pehmeni, mutta suutuntuma pysyi. Kanattaa antaa hetken seisahtaa lasissakin ennen nauttimisen aloittamista. Tuoksu pysyi melko hyökkäävänä, mutta muuten homma on hyvin kohdillaan. Ehkäpä vähän turhan makeaa omaan makuuni, mutta hyvän makuinen silti. Tämä vain vahvistaa käsitystäni siitä, että Virossa osataan hyvien oluiden valmistus. Pitänee harkita, jos raaskisi pari pulloa hommata kypsyttelyynkin. Voisi toimia vielä paremmin parin vuoden päästä.

Tuomio:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 9/10
Suutuntuma: 5/5
Kokonaisvaikutelma: 17/20
Yhteensä: 41/50 

Speksit:
Panimo: Põhjala
Tyyli: Imperial (Rye) Baltic Porter
Maa: Viro
Katkerot: 40 IBU (Alko 43 EBU)
Kantavierre: 27,5° (Alko 28.1 °P)
Maltaat: Pale malt, Rye malt, Flaked rye, Munich malt, Carafa T-2 Special, Cara pale, Cara 150, Special B, Cara 300, Chocolate rye
Humalat: Centennial
Alkoholi: 12,3 %
Muuta: Kypsytetty konjakki- ja bourbontynnyreissä kera Vana-Tallinna liköörissä uitetujen tammikuutioiden.
Mistä: Päivärannan Alko, Kuopio

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti