lauantai 30. syyskuuta 2017

So Last Saison – Mallaskosken Panimo / Põhjala

Tänään arviossa mielenkiintoinen yhteistyöolut So Last Saison. Etiketti herätti heti huomion hyllyssä ja nimen nerokas yhdistelmä kliseistä lausahdusta ja kasari tukkahevifonttia sai spontaanin naurun hörähdyksen aikaiseksi. Ja näin päätyi Mallaskosken Panimon ja virolaisen Põhjala Breweryn yhteistyöolut minun ostoskoriini.


Mallaskoskelta on tullut Black-sarjan myötä viimeaikoina kiinnostavia oluita, myös maitokauppa puolelle. Tähänkin blogiin on muutamista arviot kirjoitettu (Summer WIPA, Black Pils ja Kuohu Valioluokka Pale Ale).

Kyseessä on musta saison, johon on käytetty ohra- ja ruismallasta ja kauraa. Koko keitos on tykitetty reilulla humalalla Mallaskosken HopGunilla. Kuulostaa hyvältä.

"From the rural and dark nature, we at Mallaskoski Brewery, harvest the power to create beers with a deep soul, in which you can taste the strong Finnish temper and the world's cleanest waters.
This Collaboration with Mallaskoski and Põhjala is a dark saison brewed with Fantome yeast and heavily hopped with our HopGun." 
So Last Saison on väriltään sysimusta. Valoakaan vasten oluesta ei meinaa nähdä läpi. Pinnalle muodostuu hyvin kuohkea ja paksuhko maitokahvin värinen vaahto. Vaahto on todella pitkäikäistä ja melkeinpä kermavaahtomaista. Erittäin herkullisen näköinen itseasissa, vaikka ei tuo mieleen kyllä yhtään raikasta saisonia.

Tuoksu on hennon kukkainen, maltillisen paahtomaltainen. Myös pihkaisia havuja.

Maku on yllättävän raikas, vaikka tässä on reilusti paahdetta, jopa kuivaa nokisuutta. Toffeisuutta, kukkaisuutta ja pehmää maltaisuutta löytyy. Maltaissa käytetty ruis terävöittää omalla pähkinäisellä ominaisaromillaa, kun taas kaura vastaavasti pehmentää. Jälkimakuun isketään sitten vielä reilulla humalanyrkillä kurkkuun. Ei överisti, mutta tuntuvasti. Näin humalan ystävänä pidän, kun ei peitä muita makuja alleen.

Suutuntuma on keskitäyteläinen ja pehmeä. Ja kuten jo mainitsin yllättävänkin raikas. 

Kerrassaan hieno ja maukas saison, jossa on kyllä saisonkin vähän läsnä, mutta en sokkomaistossa tätä saisoniksi olisi ehkä osannut arvata. Etenkään, jos olisi nähnyt oluen värin. Olisin veikannut Black IPAksi, mutta kyllä tässä tiettyjä saison hiivojen kukkaisia vivahteita on löydettävissä. Tykkäsin ja voisinpa ostaa uudelleenkin.

Tuomio:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 9/10
Suutuntuma: 4/5
Kokonaisvaikutelma: 15/20
Yhteensä: 39/50 

Speksit:
Panimo: Mallaskosken Panimo / Põhjala
Tyyli: Saison
Maa: Suomi / Viro
Väri: 98,1 EBC
Katkerot: 65 EBU
Kantavierre: 13,1 °P
Maltaat:  Ohra- ja ruismalla, kaura
Alkoholi: 5,8 %
Mistä: Päivärannan Alko, Kuopio

tiistai 26. syyskuuta 2017

Brewer's Special Oktoberfest 5,8% – Saimaan Juomatehdas

Tänään olutlasiin kaatuu Saimaan Juomatehtaan Brewer's Special Oktoberfest. Kyseessä on suodattamaton täysmallas lager ja minulla lasiin kaatuu monopolivahvuinen eli 5,8% versio. Tästä on olemassa myös 4,7% kauppavahvuinen versio, missä on samat raaka-aineet, mutta vain prosentit ja humalointi on hieman kevyempää (hurjat 1,1%-yksikköä).


Brewer's Special Oktoberfest on kauniin tumman kullankeltainen ja pinnalle muodostuu komea vaahtokruunu, joka tosin on melko lyhytikäinen.

Tuoksu on reilun maltainen, leipäinen ja hieman Digestive-keksinen. Kyllä tuossa Viennassa on oma jännä tuoksu, mikä erottuu helposti. Etenkin, kun se on ainut mallas. Pientä ruohoisuutta myös, mutta humalointi on tässä selkeästi taka-alalla.

Maussa Viennan maistaa myös selvästi. Vähän liiankin. Sen ominausmaussa on jotain kiehtovaa, mutta tässä se menee överiksi. Tuore, vastaleikatun ruohoinen humalointi korostaa Viennan omalaatuista maltaisutta ja tuo mieleeni VASPin Nokkos Pilsin, josta en pitänyt yhtään. Oli melkoista tervan juontia. Yrttejä, makeahkoa mallasta ja ruohoa. Mutta ei vain iske.

Suutuntuma on melko täyteläinen ja pehmeä. Hieman humalointi raikastaa ja antaa ryhtiä.

Maun mielenyhtymä Nokkos Pilsiin laskee huomattavasti kokonaisvaikutelmaa. Ulkoasu komea. Tuoksu ihan jees. Suutuntuma pehmeän maltainen ja melko täyteläinen. Mutta maku ei vain iske. Ei tämä ole pahaa, mutta ei miellytä minua. Jos pidät erityisesti Viennasta ja VASP:in Nokkos Pilsistä, niin tässäpä sinulle varmasti mieluinen juoma. Toiminee paremmin grillatun bratwurstin ja hapankaalin kera.

Tuomio:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 3/10
Suutuntuma: 3/5
Kokonaisvaikutelma: 8/20
Yhteensä: 25/50 

Speksit:
Panimo: Saimaan Juomatehdas
Tyyli: Lager
Maa: Suomi
Väri: 23 EBC (Alko 23,2 EBC)
Katkerot: 20 EBU (Alko 23 EBU)
Kantavierre: 14 °P (Alko 13,4 °P)
Maltaat: Vienna
Humalat: Hallertau Herkules, Saaz Late
Alkoholi: 5,8 %
Mistä: Päiväranna Alko, Kuopio

perjantai 22. syyskuuta 2017

Frootwood – Founders Brewing Co.

Tänään arviossa Foundersin Barrel Aged sarjaan kuuluva Frootwood cherry ale aged in maple syrup bourbon barrels. Tähän sarjaan kuuluu kaikkiaan kuusi olutta, joista kahdesta (KBS ja DOOM) olenkin jo arvion kirjoittanut. Kyseessä on siis kirsikka ale, jota on kypsytetty tammitynnyreissä, joissa on kypsytetty sekä vaahterasiirappia että bourbonia.

Frootwood on väriltään haalean vaalenpunaista ja pintaa kuorruttaa sentin kerros valkoista vaahtoa. Vähän rosekuohari tulee mieleen. Ei sinällään huono mielenyhtymä. Ei ihan niin kirkasta.

Tuoksussa kirsikkaa, toffeeta ja vaahterasiirappia. Bourbonia on vain ihan häivähdyksenä. Hienoa. Minusta se tappaisi tämän tuoksun heti, jos se olisi voimakkaana läsnä.

Maku makeahkon kirsikkainen. Hiton maukas! Maltaisuus on miellyttävästi läsnä pehmentäen makua. Vivahteista löytyy vaahterasiirappin hentoa makua ja vaniljaa, mutta onneksi bourbonista ei ole jäänyt sen alkoholista sävyä. Onpas kerrassaan upean makuinen olut!!!  

Suutuntumaltaan täyteläinen, mutta kuitenkin raikas. Hieman hapankin. Miellyttävää. Hiilihappokuplat raikastavat kivasti lisää.

Tässäpä kokonaisuudesaan hieno olut, jota pitää ehkä hommata pari putelia jemmaan, jos vielä löytyy. Pelkäsin bourbonin hyökkäävän tässä silmille, mutta se oli erittäin miellyttävän tasapainoisesti läsnä. 

Tuomio:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 10/10
Suutuntuma: 4/5
Kokonaisvaikutelma: 17/20
Yhteensä: 42/50 

Speksit:
Panimo: Founders Brewing Co.
Tyyli: Marjaolut
Maa: USA
Väri: 15,5 EBC
Katkerot: 48 EBU
Kantavierre: 20,3 °P
Alkoholi: 8,0 %
Muuta: Kirsikkaa, kypsytetty tammitynnyreissä, joissa on ollut sekä vaahterasiirappia ja bourbonia
Mistä: Päivärannan Alko, Kuopio

torstai 14. syyskuuta 2017

Tuhansien Järvien Pils – Iso-Kallan Panimo


Alku viikosta kaupoilla pyörähtäessäni huomasin Alkon  ohi kävellessäni esittelyhyllyllä Iso-Kallan Savu Kekri oluen, jonka olin ajatellut maistella. Ruokaostosten jälkeen kurvasin Alkon kautta ja olin jo lähdössä pullon kanssa kassalle, kun tuli mieleen tsekata vielä tarkemmin tiedot pullon kyljestä.

Savumärzen. Silloin iski tunne, että tässä on jotain tuttua. Tsekkasin varmuuden vuoksi omia muistiinpanojani aiemmista Iso-Kallan oluista vahvuus täsmäsi arvioimaani Bierstuben 45-vuotis juhlaolueeseen – jota oli saatavilla myös Holy Smoke nimellä. Kyseessä oli kanssa Savumärzen. Oma epäilykseni on, että kyseessä on sama olut, mutta en ole ehtinyt vielä asiaa tiedustella panimolta.

Vaikka maukas olut onkin kyseessä, niin pistin pullon takaisin hyllyyn, sillä halusin jotain uutta maisteltavaksi. Kiertelin oluthyllyn läpi ja sitten silmiini osui Iso-Kallan toinen olut, Tuhansien Järvien Pils, joka ei vaikuttanut millään tavalla tutulta. Napasin sen ja pari muuta mielenkiintoista uutta tuttavuutta mukaan. Nyt on siis arvioon ilmeisestikin Iso-Kallan Panimon historian toinen pils. Ensimmäien oli ilmeisestikin maukas kauppavahvuinen Keskari Pils. Kyseessä ei ole saman oluen ravintolavahvuinen versio, sillä Keskari Pils oli humaloinnillaan selkeästi Keski-Euroopan Pils-maille kumartava olut, kun taas tämä tällä kertaa arviossa oleva Tuhansien Järvien Pils on puhtaasti jenkkihumaloitu pils. Myös mallaspohjassa on eroa.

Tuhansien Järvien Pils on väriltään kullan keltainen ja ohut vaahtoinen. Hieman harmahtava sävyinen.

Tuoksu on melko mieto, mutta kuitenkin raikas, maltainen ja ruohoinen. Kevyttä pihkaisuuttakin aistittavissa.

Maussa on läsnä reilun ruohoinen ja pihkainen humalan puraisu heti ensihörpystä alkaen. Aika yllättävä, sillä ei tämä mikään Petolintu sentään ole. 30 EBUn katkeroinnilla melkoisen ryhdikäs puraisu on Tuhansien Järvien Pilsiin saatu. Maussa myös kiva mallataisuus taustalla. Jälkimakuuun tulee hieman kumivivahteella sävytetty pähkinäinen ja pihkainen jälkipurenta, joka viipeyilee riittävän pitkään limakalvoilla. Välillä esiin puskee jostain syystä omenaa. Sitä sitrusmaisuutta minusta tässä on melko vähäisesti.

Suutuntuma on katkerohumaloinin vuoksi selkeän rapsakka. Mallasrunko tuo melko täyteläisen suutuntuman.

Tuhansien Järvien Pils on kokonaisuutena nappakkarunkoinen pils, jossa humalointi on tyylisuunnan mukainen. Ruohoisuuden lisäksi mukana on jenkkihumaloista johtuen myös pihkaa ja pähkinäisyyttä. Tämä parani loppua kohden, mutta jotenkin jäi hieman vajaaksi. Joku tässä hieman tökki. Harmillista, sillä sinäänsä tässä on kaikki kohdallaa jenkkityylisempänä Pilsinä.

Tuomio:
Tuoksu: 6/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 3/5
Kokonaisvaikutelma: 10/20
Yhteensä: 30/50 

Speksit:
Panimo: Iso-Kallan Panimo
Tyyli: Pils
Maa: Suomi
Väri: n. 8 EBC
Katkerot: n. 30 EBU
Kantavierre: n. 12,5 °P
Maltaat:  Pilsner, Dark Ale, Crystal
Humalat:  Columbus, Chinook, Amarillo
Alkoholi: 5,2 %
Mistä: Päivärannan Alko, Kuopio

tiistai 12. syyskuuta 2017

PC Pils – Founders Brewing Co.

Arviossa jenkkiläisen Founders panimon PC Pils. Maistoin tämän tuossa kesämmällä Ravintola Maljassa hanaversiona ja en syttynyt ollenkaan. Ajattelin kuitenkin antaa laatupanimolle uuden mahdollisuuden pulloversiona. Jotain tympeää siinä silloin oli, mikä vei vähän fiilistä pois. Katsotaan miten nyt toimii.

PC Pils on kirkasta ja väriltään vaalean kypsän oljen keltaista. Valkoista vaahtoa kertyy reilun sentin huntu.

Tuoksu on melkolailla mitätön ja melko vaisu. Hennosti omenaa ja mallasta löytyy. Siinä rajoilla, että onko tämä tuoksu tympeä.

Maku on maltainen ja hivenen omenainen sekin. Myös keksinen ja hennon kukkainen. Ehkäpä tämä omena ja kukka mielenyhtymät ovat vähän samaa. Löytyy myös hieman makeahko, hujaista mallasta. Jälkimakuun kohoilee kivasti maltillisen pihkaista ja ruohoista humalaa ryhdittämään.

Suutuntuma kevyt ja raikas, jota hiilihappokuplat terävöittävät.

Kokonaisuutena PC Pils oli parempi kuin muistin hanamaistelun perusteella. Voin kuvitella, että se tympeä fiilis tuli tuolla maun puolella tuossa omenaisen/kukkaisen vivahteen yhdistelmästä. Ehkäpä siitä tuli mieleen oma tekemäni epäonnistunut pils, jossa parissa kuukaudessa alkoi hieman samanlainen vivahde tulla esiin, mutta ajan myötä siihen kehittyi pitkään suussa "kiehuva" hiilihappoisuus, joka kieli epäpuhtaudessa valmistusprosessissa.  Tässä ei virhe makua kyllä ole, mutta mielenyhtymän se silti minulle luo. Jännä

Silti voisin tätä pullosta toistekin ostaa, mutta vain janojuomaksi. Tämän ei kannata antaa seistä lasissa liian pitkään.

Tuomio:
Tuoksu: 6/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 3/5
Kokonaisvaikutelma: 10/20
Yhteensä: 30/50 

Speksit:
Panimo: Founders Brewing Co.
Tyyli: Pils
Maa: Yhdysvallat
Väri: 12,9 EBC
Katkerot: 45 IBU (Alko 39,0 EBU)
Kantavierre: 12,3 °P
Humalat:  Chinook, Cascade, Centennial
Alkoholi: 5,5 %
Mistä: Päivärannan Alko, Kuopio

sunnuntai 10. syyskuuta 2017

Cousteau Calypso Pale Ale – Laajalahden SUURPanimo


Tämän illan olutarviossa kotiolutta Espoosta. Jaakko Järvisen valmistamaa Calypso-humalalla humaloitua Pale Alea. Nimen olut on saanut Jaakon lapsuden suurimman sankarin – tuon kaikkien punalakki-hipstereiden isän – Jacques-Yves Cousteaun mukaan.
"Olut lapsuuden suurimmalle sankarille, tutkimusmatkailija Jacques-Yves Cousteaulle. Calypso-humalalla mennään kohti uusia seikkailuja. Kuinkas muuten."
Muutamia Laajalahtelaisia olen saanut kunnian maistella (esim. aamiaistarpeista tehty Aamupala Ale ja Fuller's 1845 klooni) ja moni on myös päässyt maistamaan Jaakon tuotoksia, sillä herra hoiti tänä kesänä Suomenlinnassa Suomenlinnan Panimon ravintolapanimoa. Tosin reseptithän on pitkälti jo panimon vakiotuotteita, mutta kokeellisempaakin taidettiin kesän aikana kokeilla. Mutta syvennytäänpä nyt tähän tämän kertaiseen olueen. Kuvitteellinen punainen pipo päähän ja sukelletaan oluen kuohuihin.

Cousteau on väriltään hieman punertavan ruskeaa ja sameaa. Vähän on "likaisen harmahtavan" sävyä mukana, mutta sitä vastoin puhtaan valkoinen vaahto on vallan komea kuin Tyynenmeren kuohu ja kuohkea kuin puolipäivää vatkattu kermavaahto. On muuten pitkäikäinen vaahto.

Tuoksu on raikas. Aromeissa pyörii trooppista hedelmää ja makeaa kukkaisuutta.

Maku on makeahkon maltainen – ja hieman yllättäen hennosti pehmeän mokkainen. Ei paljon, mutta semmoinen nousee esille. Myös hieman toffeekeksiä mukana. Jälkimaussa esiin kipuaa pähkinäistä ja hieman havuista humalaa. Pähkinä viipyilee pitkään läsnä. Ryhdittää mukavasti, muttei puske yli.

Suutuntuma on kevyehkö ja raikas. Helppo juotava.

Kokonaisuuten Coustea Calypso Pale Ale on miellyttävä ja maukas olut. Väri ei ollut kyllä ihan paras, mutta vaahto pelesti siitä osan. Muilla puolilla kaikki kunnossa. Kylläpä tällä virkistäisi itseään mukavasti kuumana kesäpäivänä tutkimussukellusreissun jälkeen. Etiketti on muuten taas hieno. Siitä lisäpointseja.

Tuomio:
Tuoksu: 6/10
Ulkonäkö: 2/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 3/5
Kokonaisvaikutelma: 13/20
Yhteensä: 32/50 

Speksit:
Panimo: Laajalahden SUURPanimo
Tyyli: Pale Ale
Maa: Suomi
Alkoholi: 4,7 %
Muuta: Kotitekoista olutta Espoon Laajalahdesta
Mistä: Sain pullon välikäden kautta suoraan panimolta

perjantai 8. syyskuuta 2017

Suomen Olutmestarin Schwarz-Weizen – Sinebrychoff

Tänään maistelussa vuoden 2017 Suomen Olutmestarin Miika Korpelan Schwarz-Weizen. Kyseessä on järjestyksessä yhdeksäs Suomen Olutmestari, joista viisi viimeisintä on päässyt tekemään oluen yhteistyössä Sinebrychoffin kanssa. Osa on tainnut olla vain ravintolatarjonnassa – siitä surullisesta prosenttirajasta johtuen.

Vaahto oli heti kaadon jälkeen
ihan komea, mutta laski vähän
turhan nopeasti.
Etiketti lupailee, että tämä tumma suodattamaton vehnäolut on tehty kunnioittaen saksalaista oluenvalmistusperinnettä. Eipä ole vielä tummaa vehnää Sinebrychoffilta vastaan, joten johan se oli ostoskoriin nostettava. Ja eikun maistelemaan.

Suomen Olutmestarin Schwarz-Weizen on väriltään tumman ruskeaa ja sameahkoa. Vaaleaa vaahtoa muodostuu reilun sentin kerros, mutta se laskeutuu melko nopeasti. Minusta vehnän vaahto saisi olla pitkäikäisempää.

Tuoksu on raikas, hieman banaaninen ja mallasleipäinen.

Maussa on mukanan mausteisuutta ja etäistä savuisuutta sekä paahteista vehnämallasta, yrttejä ja katajaisuutta. Makean maltainen. Jotain sahtimaistakin tässä on. Miellyttävä maku.

Suutuntuma on raikas ja mukavan hiilihappoinen. Kevyehkö paahteisuus tukee kuitenkin mallasrunkoa, jota hiilihapot piristävät kivasti.

Kokonaisuutena mukavan maukas ja juotava vehnäolut, joka ei kyllä ulkoisesti ihan hurmaa. Siitä huolimatta Suomen Olutmestarin Schwarz-Weizen on oikein onnistunut tuote, jota ostaa mielellään uudelleen.

Tuomio:
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 2/5
Maku: 9/10
Suutuntuma: 3/5
Kokonaisvaikutelma: 14/20
Yhteensä: 35/50 

Speksit:
Panimo: Sinebrychoff
Tyyli: Tumma vehnäolut
Maa: Suomi
Väri: 70 EBC
Katkerot: 16 EBU
Kantavierre: 11 °P
Maltaat:  Pilsner, vehnä, Caramel ja Dark ale
Humalat:  Hallertau
Alkoholi: 4,7 %
Muuta: Vuoden 2017 Suomen Olutmestari Miika Korpelan kanssa yhteistyössä kehitetty olut
Mistä: Päivärannan Citymarket, Kuopio