Viikko sitten keskiviikkona pullotettiin uusi satsi Harri Metsäjoen Reittaus IPA -reseptiin pohjautuvaa IPA. Nyt mentiin enemmän alkuperäisen reseptin mukaan, mutta raaka-ainesaatavuus ongelmien vuoksi jouduimme korvaamaan Centennialin ja päädyimme valitsemaan melko uuden humalalajikkeen Mandarina Bavarian. Toisena pienenä muutoksena korvasimme puolet taloussokerista kandisokerilla.
Olut kävi noin viisi päivää ja lepäili sen jälkeen primaariastiassa lähes kahteen viikkon saakka. Pari päivää ennen pullotusta lapposin oluen toiseen astiaan, jolloin suurin osa hiivasta jäi pois. Sitten viime keskiviikkona tämä uutukainen saatiin pulloon vihdoinkin.
 |
| Vaikkain melko sameaa tämä on, niin lähempänä esikuvaansa kuin ensimmäinen IPA:mme. |
Pullotus vaiheessa mittasin taasen ominaispainon ja silloin havaitsin oluen käyneen aika pitkälle. FG oli 1.006 ja OG:n jäätyä 1.065 se merkkasi, että oluesta tuli 7,74%:sta. Eli hivenen vahvempaa taas kuin piti. Veikkaan kovin lämpötilojen olleen syynä tähän hiivan pidemmälle käymiseen, mutta me emme voi sille tällä hetkellä hirveästi mitään. Vaikka käytin oluen maan alla sijaitsevassa kellaritilassa, sen lämpötila oli noussut pitkien helteiden vuoksi. Sisällä keittiössä olis ollut ihan liian kuumaa IPA:lle.
Mutta semmoinen nyt tuli. Ja nyt maistoon.
Väriltään tämä selkeästi vaaleampaa, kuin edellinen Wreittaus IPA:ksi nimetty IPA:mme. Tässä vaiheessa olut myös hieman sameaa, mutta kirkastunee vielä ajan kanssa. Vaahtoa kertyy noin sentin verran, mikä on hienoinen pettymys, mutta ehkäpä se siitä vielä lisää vaahtoa, kunhan kehittyy.
Tuoksussa enemmän hedelmäisyyttä ja selkeää mandariinia. Ihan ensi tuoksut työnsivät nenään selkeää hiivaisuutta, mikä laimeni vähän ajan päästä. Myös havuisuutta, muttei lähellekkään yhtä pihkainen kuin Wreittaus IPA:ssamme.
Maku on raikkaan hedelmäinen ja herkullisen katkera. Maussa maistettavissa mandariinia, havumetsää ja hivenen makeampaa, lähes mangomaista hedelmällisyyttä sekä aavistus hiivaisuutta. Jälkimaussa lempeän hedelmäinen humalan katkero viipyilee. Suutuntuma on kuiva ja humaloinnista katkera, mutta samalla tasapainoisen maukas.
Kyllä kerrassaan kelpoa IPA tuli tehtyä – ja ihan omassa keittiössä yksinkertaisilla vehkeillä. Hitto, ei tämä nyt maailman parasta ole, mutta jos tästä vielä kehittyy, kuten toivottavasti käy, niin voi olla jo tyytyväinen itseensä. Suuret kiitokset tästä kuuluu Harrille, joka on jakanut tämän maukkaan reseptin ja helpot ohjeet, jolla aloittelijakin pääsi helposti alkuun.
Tätä harrastusta voi suositella kaikille. Katsotaan kirjoittelenko tästäkin making of -jutun. Kaava on kuitenkin sama.
Maku on raikkaan hedelmäinen ja herkullisen katkera. Maussa maistettavissa mandariinia, havumetsää ja hivenen makeampaa, lähes mangomaista hedelmällisyyttä sekä aavistus hiivaisuutta. Jälkimaussa lempeän hedelmäinen humalan katkero viipyilee. Suutuntuma on kuiva ja humaloinnista katkera, mutta samalla tasapainoisen maukas.
Kyllä kerrassaan kelpoa IPA tuli tehtyä – ja ihan omassa keittiössä yksinkertaisilla vehkeillä. Hitto, ei tämä nyt maailman parasta ole, mutta jos tästä vielä kehittyy, kuten toivottavasti käy, niin voi olla jo tyytyväinen itseensä. Suuret kiitokset tästä kuuluu Harrille, joka on jakanut tämän maukkaan reseptin ja helpot ohjeet, jolla aloittelijakin pääsi helposti alkuun.
Tätä harrastusta voi suositella kaikille. Katsotaan kirjoittelenko tästäkin making of -jutun. Kaava on kuitenkin sama.
Nyt ei laitetakkaan musasuositusta vaan poikkeuksellisesti leffasuositus. Tässä kirjoittelun viimeistelun ohessa vaimo laittoi pyörimään Jean-Pierre Jeunet'n ja Marc Caron ohjaaman Delicatessen - Herkuttelijoiden yö -elokuvan. Mielenkiintoinen elokuva. Elokuvan ohjanneet herrat ovat ohjanneet myös unenomaisen Kadonneiden lasten kaupungin sekä toinen ohjaaja Jeunet on ohjannut myös pari "tuntemattomampaa" elokuvaa kuten Alien - ylösnousemus ja herttaisen suloinen Amélie. Kaikkia yhdistää tiety kellertävän vihreä värimaailma. Tämä Delicatessen on kuitenkin herrojen ensimmäien pitkä elokuva ja kaikessa outoudessaan ja erikoisessa kerronnassaan hyvin mielenkiintoinen. Suosittelen.
Speksit:
Panimo: Snow White Brewery
Tyyli: IPA
Maa: Suomi
Maltaat: Viking Maltin Sahtimallas
Humalat: Magnum, Citra ja Mandarina Bavaria
Alkoholi: 7,7 %
Muuta: Kotitekoinen olut Reittausblogin Reittaus IPA -reseptin pohjalta. Erä #3.
Mistä: Oman keittiön jääkaapista
