Sleeping Lemons Export & Thora Gruit-Ale

Tänään tulee olutarviot kahdesta erioluesta. Molemmat on hieman erikoisempaa tyylisuuntaa, joista minulla ei ole aivan valtavasti kokemusta ja siksi ne myös kiinnostavat.

Sleeping Lemons Export

Ensimmäinen olut, Sleeping Lemons Export edustaa tyyliltään Gosea, mutta on myös maustettu sitruunalla. Gose-tyylilaji on peräisin saksasta Leipzigin kaupungista, jossa olut tyylille ominainen suolainenmaku on alunperin ilmeisesti tullut paikallisesti vedestä, joka on kallioiden läpi suodattuessaan kerännyt mukaansa suolaa. Goseissa on myös perinteisesti reilusti vehnää ja vain vähän humalaa. Muualla valmistettuissa Goseissa suola lisätään veteen.  

Sleeping Lemons Exportin pannut panimo, The Wild Beer Co. on itselleni hieman tuntemattomampi panimo, mutta on kiehtovan kuuloinen panimo. Myös panimon yksinkertaistettu grafiikka ja lumoeavan alkuvoimainen logo viehättävät minua. Tosin panimon oluita en ole muistaakseni päässyt maistamaan ennen viime viikon lauantaita, jolloin piipahdin Ravintola Maljassa. Siellä oli hanassa The Wild Beer Co. Wineybeest, jota oli sen verran mielenkiintoisen kuuloinen olut, että sitä oli pakko maistaa. Tämä kaakoa nibseillä, kahvilla ja vaniljalla maustettu Imperial Stout, joka oli kypsytetty käymisen jälkeen Pinot Noir viinitynnyreissä, osoittautui erinomaisen onnistuneeksi ja monipuoliseksi Imperial Stoutiksi, jota mielellään joisin joskus uudelleen. Tämän ensi kokemuksen myötä kiinnostukseni panimoa ja kotona kellarissa odottanutta tätä olutta kohtaan kasvoivat entisestään.

Olut on väriltään vaalean kullan keltaista ja hitusen sameaa. Vahtoutuu melko niukasti. Pohjalta nousee tasaisesti pieni kuplia. Jotenkin tulee mieleen siideri.

Tuoksu hapan, hivenen sitruksinen ja häivähdyksen maltainen. Oikeastaan aika tunkkainen aromiprofiili.

Maku alkuun tulee selkäesti suolaisuuden taittamaa maltaisuutta. Selkeää Gosea, vaikkakin melko tylysti Goseksikin alkaa. Sitten esiin puskee raikasta sitruunaa. Myös hapanta viheromenaa. Raikkaampi puoli tasapainottaa kivasti suolaisuutta. Jotenkin ensimmäisellä hörpyllä herännyt epäileväisyyteni häippyy parin hörpyn jälkeen.

Suutuntuma on heti alkuun kuiva ja hieman hapan. Sitten sitruunaisuuden myötä onneksi raikastuu vähän, ettei jää liian tunkkaiseksi.

Jotenkin tästä mausta tulee mieleen kuiva ja mineraalinen valkoviini maltaisella tvistillä. Maku on loppujen lopuksi melko mieto, mutta tasapainoinen. Itse asiassa ihan kiva janojuoma, mutta toimi myös ruokajuomana lohen ja riisin kaverina. Oikeastaan omasta mielestäni parempi vaihtoehto valkoviinille, jota kyllä juon etenkin ruolla, mutten silti ole niiden suurin ystävä. Goset on itselleni ollut vähän hankala juoma. Toisista olen tykännyt ja toisista en juurikaan. Välimuotoja on vähemmän. Joko iskee tai sitten ei. Siltikään tästä ei ole omaksi suosikki tyylilajiksi. Mutta mielellään näitäkin maistelen ja koetan päästä paremmin sisällä. The Wild Beer Co. on muutaman kokemuksen perusteella osaavaksi panimoksi, joka pystyy laittamaan alkuun hieman erikoiselta kuulostavat ainekset toimivaksi kokonaisuudeksi. Myös tämä Sleeping Lemons Export kokonaisuutena osoittautuu yksittäisiä osa-alueitaan paremmaksi juomaksi. Ostan tätä mahdollisesti toistekin.

Tuomio:
Tuoksu: 4/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 2/5
Kokonaisvaikutelma: 14/20
Yhteensä: 31/50 

Speksit:
Panimo: The Wild Beer Co.
Tyyli: Gose
Maa: Englanti
Alkoholi: 6,0 %
Muuta: Suolaa ja sitruunaa
Mistä: Päivärannan Alko, Kuopio

Thora The Red Queen Berry Batch Gruit-Ale

Toinen tämän päivän olutarvioista on tyyliltää Gruit-Alea eli muinaisolutta, joihin muuten sahtikin taidetaan lukea. Gruit-Alella tarkoitetaan olut tyyliä, jossa ei ole käytetty humalaa. Muinaiset oluet maustettiin humalan sijasta erinäisillä yrteillä. Tämä voisi olla tyyliltään jopa marjaolut, sillä nimensä mukaisesti Thora The Red Queen Berry Batch Gruit-Ale on maustettu pelkillä marjoilla, joita onkin melkoisesti erilaisia. Puolukkaa, karpaloa, mansikkaa, vadelmaa, mustikkaa, karviaista sekä musta- ja punaherukkaa. Lisäksi myös raparperia.

Hopping Brewesters on Gruiteja tehnyt ennenkin ja itse olen maistanut vuoden 2016 Olut Expossa tarjolla olleen Rurik Gruit-Alen, josta en kyllä liiemmin pitänyt. Kuitenkin aihe kiinnostaa, joten tämä lähti Alkosta mukaan. Tosin vahvuutensa puolesta tätä voisi tulla myös kaupassa vastaan. Thora on etiketin mukaan ollut muinainen punahiuksinen viikinkisoturitar, jonka kunniaksi Hopping Brewestersin perustaja (ja arkeologi) Kimmo Kyllönen on halunnut tämän punaisilla marjoilla höystetyn Gruit-Alen tehdä.

Thora on väriltään hieman harmahtavan punertavaa ja melko sameaa. Ei vaahtoa ollenkaan. Hieman karpalomehun näköistä.

Tuoksu on mieto. Kuitenkin olen löytävinäni yrttejä ja hapanta marjaisuutta. Myös juustoista hiivaisuuttakin. On aika tympeän tuoksuinen.

Maku on happaman marjainen ja hieman yrttinen. Karpaloa, metsävadelmaa ja puolukkaa. Ja happamana ilman sokeria.

Suutuntuma on happamuuden vuoksi erittäin kuiva. Kuin makeuttamatonta puolukkamehua.

Kokonaisuutena ei tämä hirveästi olutta muistuta. Taustalta löytyy kyllä hienoista maltaisuutta ja sen myötä tämän mehusta erottavaa runkoakin, mutta maultaa muistuttaa kyllä hapanta marja mehua. Ei kyllä omiin makuuni tämä hirveästi iske. Tuoksusta en pitänyt ollenkaan, mutta maku menetteli. Jää kerta ostokseksi. Mutta kokeilemisen arvoinen. Etenkin, jos sattuu pitämään happamista marjamehuista.

Tuomio:
Tuoksu: 4/10
Ulkonäkö: 2/5
Maku: 6/10
Suutuntuma: 2/5
Kokonaisvaikutelma: 8/20
Yhteensä: 22/50 

Speksit:
Panimo: Hopping Brewesters
Tyyli: Gruit-Ale
Maa: Suomi
Maltaat:  Ohraa ja vehnää
Humalat: Ei humalaa ollenkaan.
Alkoholi: 4,9 %
Muuta: Puolukkaa, karpaloa, mansikkaa, vadelmaa, mustikkaa, karviaista sekä musta- ja punaherukkaa. Lisäksi myös raparperia.
Mistä: Päivärannan Alko, Kuopio