Hitachino Nest Beer White Ale (ホワイトエール) – Kiuchi Brewery (木内酒造)

Viime aikoina ei ole ehtinyt paljoa blogiin kirjoittelemaan. Tuo perheen uusin jäsen ja asunnon osto puuhat ovat kovasti työllistäneet. Etenkin tuo asunnon osto, kun meni tarjous läpi. Nyt sitä on sitten yht'äkkiä tutustuttu kovalla tohinalla pankkien lainatarjontaan syvemmin ja selvitelty käytännön asioita, jotta uuteen kotiin päästäisiin kesäkuussa jo sisään. Mutta koetan ehtiä taas jotain reittauksia tänne tekemään.

Oman jutun blogiin olisi voinut tehdä Ravintola Maljan kymmenestä vuodesta synttärien kunniaksi, mutta ehkäpä semmoisen tässä vielä saan aikaiseksi. Sen baari kyllä ansaitsi. Sen verran hieno ja Kuopiolaista oluttarjontaa elävöittänyt baari on kyseessä. Monia hienoja oluita olen tässä baarissa maistellut ja muistan myös missanneeni avajaiset, kun asustelin juuri kymmenen vuotta sitten kolme kuukautta Japanissa. Sen jälkeen on kuitenkin tämä olutravintola ollut minun suosikkipaikkani.

Tänään kuitenkin oli sopivasti laiska ja odottava päivä, että ehti keskittyä myös oluiden pariin. Huomasin samalla, että tasan kaksi vuotta sitten, kun olimme jälleen Japanissa (tällä kertaa kaksi muksua mukana), olin arvostellut Kiuchi Breweryn (木内酒造) Hitachino Nest Commorative Ale 2014 (CA) (賀正エール), joten kun jääkaapissa sattui olemaan saman panimon Hitachino Nest White Ale (WA) (ホワイトエール), joka jäi vielä tuolla reissulla maistamatta, oli sen reittaus ilmiselvästi tehtävä. Tuolla reissussa tuli arvioitua kaikkiaan viisi Kiuchi Breweryn olutta:

• Hitachino Nest Beer DAi DAi Ale IPAn (常陸野ダいダいエール)
• Hitachino Nest Beer Espresso Stout (常陸野エスプレッソスタウト)
• Hitachino Nest Beer Commemorative Ale (賀正エール)
• Hitachino Nest Beer Red Rice Ale (レッドライス・エール)
• Hitachino Nest Beer Nipponia (常陸野ニッポニア)
• Hitachino Nest Beer Japanese Classic Ale (常陸野ジャパニーズ・クラシック・エール)

Hitachino Nest White Ale on väriltään hyvin valean keltainen ja hieman samea. Pinnalle muodostuu reilun sentin korkuinen kirkkaan valkoinen lyhyt ikäinen vaahtokruunu.

Tuoksu on hieman tallinen, hennon kukkainen ja kevyen sitruksinen. Hieman tulee kunnon omena siideri mieleen, mutta maltaisella vivahteella.

Maku on kokonaisuutena melko mieto, mutta mukavaa maltaisuus tässä maistuu. Sekaan kietoutuu Pomeloa ja sen kalvoja. Jälkimaussa puraisee pippurinen humala.

Suutuntuma on pehmeän maltainen ja hienon mausteisen pirtsakka. Jälkimaussa humalan katkerot kuivattaa suuta.

Odotin ulkonäön ja tuoksun perusteella hieman vetistä olutta, mutta miedohkosta mausta huolimatta Hitachino Nest White Ale osoittautui mukavaksi white aleksi. Makukokonaisuus oli miellyttävän persoonallinen ja suutuntuma kivan maltainen. Luonnetta tässä oli enemmän kuin suomalaisessa bulkkilagerissa. Alkon sivuilta ei löytynyt paljon tietoa, mutta panimon nettisivuilta löytyi hyvin tietoa oluen raaka-aineista. Voisin ostaa toistekin.

Tuomio:
Tuoksu: 6/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 3/5
Kokonaisvaikutelma: 15/20
Yhteensä: 35/50 

Speksit:
Panimo: Kiuchi Brewery
Tyyli: White Ale
Maa: Japani
Väri: 7,2 EBC
Katkerot:  13 IBU (Alko 17,4 EBU)
Kantavierre: 1.055 OG (Alko 12,4 °P)
Maltaat:  Larger (?!? nettisivujen mukaan näin, mutta todennäköisesti tarkoitetaan lager mallasta...), vehnä sekä ohra ja vehnä hiutaleita
Humalat:  Perle, Styrian Goldings
Alkoholi: 5,5 %
Muuta: Korianteri (コリアンダー), Muskottipähkinä (ナツメグ), appelsiinin kuori (オレンジ・ピール) ja appelsiinimehu (オレンジジュース). Alkon tilausvalikoiman tuote.
Mistä: Keskustan Alko, Kuopio

Premium Yebisu Kohaku (琥珀ヱビス) ja Dōgo Beer Weizen (道後ビールヴァイツェン)

Kun Suomessa ollaan saatu viettää vappua ilmeisen koleassa ja lumenkin värittämässä säässä, niin täällä lämmöt ovat kohonneet joka päivä 20-25 °C tienoille ja aurinkokin paistoi tänään ensimmäistä kertaa lähes täysin kirkkaalta taivaalta. Eihän täällä mitään wappukekkeröintiä ole, mutta ajateltiin työnorjina tätä jotenkin juhlistaa näin lomalla ollessammekin. Siis wappupicnicille tai kuten japanilaiset sanoisivat wappupikkunikku.

Hurautimme läheiseen Dōgo onsenin puistoon (muut ratikalla ja minä pyörällä ihan kuntoilun vuoksi) ja haimme läheisestä kaupasta eväitä ja juomia (tosin minä otin jo kämpiltä lähdettäessä edellisiltana toisesta kaupasta hankkimani Yebisun Amber Alen mukaan). Tästä ruokakaupasta lähti kyllä mukaan Asahin virtelmä, jossa tummaan olueen (ilmeisesti tumma lager) on sekoitettu limeä(?!?), mutta sen maistelu jää odottamaan otollisempaa hetkeä. Sopivan eväspaikan löydyttyä asetuimme katokseen laverille eväitä levittelemään ja sitten itse asiaan.

Yebisun panimo kuuluu Sapporon panimon alaisuuteen ja panimo on tehnyt oluita vuodesta 1887 lähtien. Yebisulta on tullut aiemmin joitain oluita maistettua, mutta ei erityisemmin mieleen ole jäänyt. Tämä siis oli Premium Yebisu Kohaku (琥珀ヱビス). Tyyliltään amber ale - tai no oikeastaan tarkan käännöksen mukaan amber olut, mutta vaikutti minusta ale-tyyliseltä enemmänkin.

Premium Yebisun kaverina nautin yakisoba-annoksen
(paistettua tattarinuudeli, lihaa ja kaalia
hyvässä makusoossissa) ja lohi-onigirin
(lohitäytteinen riisikolmio).

Valitettavasti tällä kertaa ei ollut lasia mukana, joten jouduin ruokajuoman nauttimaan brutaalisti suoraan tölkistä. Väriä arvion lurauttamalla juomaa pikkaisen läpinäkyvälle muovikannelle. Kivan punertava olut joka vaahtosi mukavasti.

Yebisu Kohakun tuomio:

Tuoksu: 7/10

Ulkonäkö: 3/5

Maku: 8/10

Suutuntuma: 4/5

Kokonaisvaikutelma: 15/20

Yhteensä: 37/50

Speksit:

Panimo: Yebisu (Sapporo)

Tyyli: Amber Ale

Maa: Japani

Alkoholi: 5,5 %

Mistä: Alkoholikauppa, Kiay-cho, Matsuyama, Japani

Tuoksussa tuhtia maltaisuutta. Tukevan maukas maltainen runko, jossa humaloinnin katkeroittamaa omenaista hedelmällisyyttä. Suutuntuma oli täyteläinen. Kelpokaveri tälle ruoalla. Kokonaisuuten Ryhdikkäästi humaloitu amber ale.

Pyöräillessäni Dōgon puistoon löysin aiemmin mainitsemani Dōgo onsenin -nimikko-oluita valmistavan panimon. Päätin paluumatkalla piipahtaa sen pienessä myymälässä ja mukaan lähti panimon weizen, jota en tästä aiemmin hyväksi toteamassani olutpuodissa nähnyt. Olutta oli saatavana kylmästä (myyjä kysyikin haluanko pullon jo valmiiksi avattuna) joten pääsin kämpille saavuttua sitä heti maistelemaan.

Tämä on siis Dōgo Beer (道後ビール) sarjan uusin tuotos, jonka on valmistanut Minakuchi-shuzōn mikropanimo. Panimo on valmistanut sakea ja shōchū:ta eli riisiviinaa jo pitkään, mutta olutta panimossa on valmistettu vuodesta 1996 lähtien. Aiemmat Dōgo olut ovat nimetty Japanissa kuuluisan Botchan -novellin henkilöhahmojen mukaan. Novellin on kirjoittanut Natsume Sōseki ja novellin tapahtumat sijoittuvat Matsuyamaan ja täällä sijaitsevaan japanin vanhimpaan yhä toiminnassa olevaan kuumavesikylpylään, Dōgo onseniin. Tässä siis yhteys.

Oluet on nimetty novellin henkilöhahmojen mukaan. Aiempien oluiden nimet ja tyylit ovat olleet Botchan (Kölsch), Madonna (Alt), ja Soseki (stout), mutta tälle en löytänyt nimeä eikä oma kielitaitoni riittänyt sen selvittämiseen, joten kutsun sitä tässä vain Weizeniksi. Aiemmin olen maistanut vain Botchania, joten nuo kaksi muuta vielä odottavat maistamistaan.

Olut kuohusi reippaasti lasiin kaadettaessa ja kuohuikin aluksi reilusti yli. Väriltään olut oli vaalean oljenkeltaista ja hyvin kirkasta. Pinnalle kertyi reilusti valkoista hyvin elastista vaahtoa, jota pysyi pinnalla pitkään.

Tyylikäs pullo, mutta näin käyttäjän kannalta huonoja,
kun tuotteita ei erota toisistaan muuten kuin korkin
väristä ja kaulaan laitetusta etiketistä (jonka olin
jo ehtinyt ottaa pullosta pois).

Dōgo Beer Weizen tuomio:

Tuoksu: 5/10

Ulkonäkö: 4/5

Maku: 7/10

Suutuntuma: 2/5

Kokonaisvaikutelma: 10/20

Yhteensä: 28/50

Speksit:

Panimo: Minakuchi-shuzō

Tyyli: Weizen

Maa: Japani

Alkoholi: 5,0 %

Muuta: Yksi kuuluisan Dōgo onsenin nimikko-oluista.

Mistä: Minakuchi-shuzō mikropanimon myymälä, Dōgo, Matsuyama, Japani

Tuoksu ei ole kovin herkullinen. Pullahiivainen minkä takaa sitrusta kyllä aistittavissa. Maku on sitruksinen, ehkäpä paikallisen iokan hedelmän kirpeitä makuvivahteita. Kirpeys sekoittuu kivasti pehmeään maltaisuuteen, mutta pienoinen pullahiivaisuus häiritsee myös maussa.

Suutuntuma on kevyt ja aavistuksen tunkkainen. Jälkimaussa kirpeys muuttuu hieman häiritseväksi kitkeryydeksi, joka latistaa hieman kokonaisvaikutelmaa.

Musiikiksi halusin laittaa perinteistä japanilaista Koto-soittimella soitettua musiikkia ja löysin tämmöisen Spotifysta. Omaan mieleeni Kotolla soitettu musiikki tuo yleensä rauhoittavaa tunnelmaa. Tämmöinen soi esim. monissa perinteisissä ravintoloissa taustalla. Joten tämmöistä tänään.

(Lisätty musiikkisuositus. 2.5.2014)

Sapporo Mugi to Hoppu (Barley and Hops) The Gold - Sapporo Breweries

Nyt tässä on vihdoin Japaniin saavuttu. Iltaruoan jälkeen lähikaupan olutvalikoimaa kävin katsastamassa ja täytyy todeta, ettei se ole paljoa muuttunut 8 vuodessa. Tosin kuulin, että lähettyvillä sijaitseva alkoholikauppaan on vaihtunut omistajat nuorempiin ja hyllyvalikoimaan on tullut n. 200 erilaista olutta. Se pitääkin käydä tsekkaamassa, vaikkakin epäilen japanilaisten oluiden määrän olevan vähemmistössä. Ne tässä nyt ensisijaisesti kiinnostaisivat, sillä Japanissahan kaikki ulkomaiset tuotteet suhteessa paljon kalliimpia japanilaisiin verrattuna, eikä meilläpäin niitä japanilaisia paljon valikoimissa ole. Tosin viime kerralla törmäsin vain yhteen tummaan olueen ja kaikki muut olivat lager-tyylin edustajia, joten lopulta hyvin samanlaisista tuotteista on kysymys.

Otin maisteluun minulle uuden tuttavuuden Mugi to Hoppu (= mallas ja ohra) The gold Sapporolta. Tämä ei itseasiassa olekkaan paikallisella mittapuulla olutta vain oluen kaltaista juomaa (kts. Muuta-osio).

Herkullisen näköinen, muttei kovinkaan erikoinen olut. 

Olut on väriltään kullankeltaista ja hyvin kirkasta. Pinnalle kertyy ohut valkoinen vaahtokerros. Tuoksu on mitätön, enkä saa siitä oikein mitään irti. Maku on kevyt ja oikeastaan aika lattea. Hyvinkin lähellä suomibulkkia, mutta humalointi on hieman voimakkaampaa. Suutuntuma on aavistuksen hapokas ja jälkimakuun jää humaloinnin katkeruutta. Kyllähän tämä kelposuomibulkista kävisi, muttei tule todennäköisesti toisten hommattua, sillä valikoimaa täällä riittää vielä.

Japanissa kun kerta ollaan, niin valitaan musiikiksi jotain japanilaista. Quentin Tarantinon Kill Bill 1 elokuvasta (ja sittemmin myös jostakin automainoksesta) maailmalla tutuksi tullut Tomoyasu Hotein Battle Without Honor or Humanity -kappale. Itseasiassa Wikipedia tiesi kertoa, että kappale on alun perin esiintynyt New Battles Without Honor or Humanity nimisessä japanilaisessa elokuvassa, jossa myös itse Hotei on ollut mukana näyttelijätiimissä. Mutta sen pidemmittä jaaritteluitta musan pariin ja tässä liveversio.

Tuomio:

Tuoksu: 5/10

Ulkonäkö: 3/5

Maku: 5/10

Suutuntuma: 3/5

Kokonaisvaikutelma: 12/20

Yhteensä: 26/50

Speksit:

Panimo: Sapporo Breweries

Tyyli: Lager
Maa: Japani

Maltaat: Golding

Humalat: Goldings

Alkoholi: 5 %
Muuta: Edustaa uutta japanilaista olutkategoria nimeltään Dai-sen. Toinen kategoria on Happoshu. Molemmat ovat japanissa lain silmissä ns. alioluita, koska eivät täytä lain vaatimia oluen laatuvaatimuksia. Eli laissa tai asetuksissa on määritelty kuinka paljon oluen valmistuksessa tulee olla käytetty (ohra?)mallasta, jotta olut voidaan luokitella pelkästään olueksi eli biiruksi. Sama koskee ilmeisesti myös alkoholiprosenttia. Ja nämä on sitten myös hieman kalliimpia. (Eipä muuten monet suomalaiset kauppabulkit taitaisi täällä olueksi päästä...) Happoshu sisältää usein lisäksi mm. riisiä tai maissia. Maltaan ja humalan laatu jäi hieman epäselväksi, mutta ilmeisesti goldingia tarkoitettu.

Mistä: Fuji-Market, Matsuyama, Japani