maanantai 17. marraskuuta 2014

Stallhagen Black Vanilla Cinnamon 6% – Stallhagen

Tänään pikamaistoissa MacBook Pron kovalevyn pelastusoperaation ohessa ensimmäinen tämän sesongin jouluolut. Tai no tulihan sitä jo LTW:n Kievari Tuomas Saison 2014, jonka lasken joulusesonkituotteeksi. Mutta tämä on osa The Monopolin eli Alkon "suurta" jouluolut kattausta (jossa on kyllä monta vanhaa tuttuakin mukana), mutta ei siitä sen enempää. Sillä siitä pohdiskeluun voisi tehdä ihan oman jutunkin. Otetaankin kuitenkin sieltä maistoon ne kiinnostavimmat tuotteet ja varsinaiset herkkujuomat ehkäpä jostain Keski-Euroopan hyvän valikoiman omaavasta verkkokaupasta.

Siis tämän illan arviossa Stallhagen panimon Black Vanilla Cinnamon. Tämä maustettu musta lager kaatuu lasiin kauniin tummana kuohuna nostaen pintaan reilun ja kuohkeanoloisen vaahdon. Tarkemmin oluen väriä tutkaillessa huomaan sen olevan enemmänkin tumman punaruskeaa.

Tuoksussa puski alkuun hieman tympeä ja pistäväkin hiivainen tuulahdus, mutta hetken seisottelun jälkeen tuoksumaailmasta erottui pehmeää mokkaa ja makeaa toffeeta. Paranee lämmetessä.

Ensikulauksessa maistuu raikaskin omenaisuus, jota höystää kaneli ja häivähdys kahvia. Sitten tulee tummempaa makumaailmaa, joka peittää raikkauden alleen ja jättää suuhun reilusti paahtunutta mallasta. Lopuksi jälkimakuun hiipii kuivahko katkero ja kahvinpurumaisuus. Kuin suuhun olisi eksynyt kuusenhakureissulla keitetyn nokipannukahvinporoja kuksasta hörpätteässä. Makukombo toimii ja ei tästä valittamista löydy. Tosin ei tämä mikään tajuntaa räjäyttävä kokemuskaan ole.

Suutuntumassa kevyttä ja pehmeää hiilihappoisuutta, kuivaa paahteisuutta ja jälkimaun aikaan katkeron happamuutta.

Kiva paketti joulumeininkeihin, mutta lasillisen lähentyessä loppuaan ei varsinaisesti tee mieli lisää. Toimii piparkakun kaverinakin jälkiruoaksi. Tämä voisi sopia turvallisena, mutta hivenen erilaisena jouluolut vaihtoehtona, ihmisellä, jotka pälkäävät saavansa liian erikoisen makupommin.

Joulutunnelmiin virittäytyessä otetaan itselleni nuoruuden joulun mieleen tuova kappale. Radioheadin vuonna 1997 ilmestyneeltä OK Computer levyltä löytyvä No Surprise. Mikä joulu, kysynette. Ehkä tuo kellopeli sen tekee – ja se, että tätä tuli kuunneltua tuon vuoden jouluna TODELLA paljon. Tai no sitä oli tullut kuunneltua jo melkein puoli vuotta, kun heti ilmestymisen jälkeen se piti hommata, mutta jotenkin moni biisi kulminoituu sen vuoden jouluun.

Koko levy on yksi musiikillisista merkkiteoksista omasta mielestäni. Loistava levykokonaisuus, joka tarjoilla astetta erikoisemmille poluille suuntaavia kappaleita ja johdatteli bändin tielle, jonka tuloksena syntynyt seuraava levy, Kid A, oli monelle fanille aivan liikaa. Hieno levy sekin, vaikka vaatii aika paljon enemmän pureskelua.


Tuomio:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 7/10
Suutuntuma: 3/5
Kokonaisvaikutelma: 13/20
Yhteensä: 34/50 

Speksit:
Panimo: Stallhagen
Tyyli: Maustettuolut / Tumma Lager
Maa: Suomi
Väri: 113 EBC
Katkerot: 29,4 EBU
Kantavierre: 14,3°
Maltaat:  Pilsner-, karamelli-, special b- ja münichmaltaat, mustamaltaat, paahdetut ohrat
Humalat: Saaz- ja Tettnang Mittelfrüh -humalat
Alkoholi: 6,0 %
Muuta: Vaniljaa ja kanelia
Mistä: Kolmisopen Alko

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti