perjantai 27. kesäkuuta 2014

Founders Imperial Stout - Founders Brewing

Foundersin Imperial Stout on saanut hyviä arvioita eri blogeissa ja olutopas.info:ssa. Muutaman kävin Alkosta jemmaan hakemassa, ja nyt oli hyvä hetki se maistella.

Founders on vasta 17 vuotias jenkkiläinen käsityöpanimo, joka on noussut jo yhdeksi Yhdysvaltojen suurimmista käsityöpanimoista. Tuotteita on Suomessakin ollut ihan kivasti saatavilla ja itsekin on tullut maisteltua ainakin Centennial IPA, Breakfast Stout ja maitokaupoista löytyvä mainio All Day IPA. Maukkaita tuotteita on nämä ollut, joten tälle IS:lle kasautuu paljon ennakko-odotuksia.

Kuin mustaa moottori öljyä,
mutta parempaa.
Foundersin Imperial Stout on väriltään yötä mustempaa, lähes öljyisen paksua nestettä. Pinnalle kertyy kaadettaessa tumman ruskeaa espressomaista vaahtoa.

Tuoksussa kahvia, lakritsia, paahteisuutta ja mallasta. Jopa vähän salmiakkia, nahkaa ja hienoista savua.

Ensi suullisella tulee kummallinen maku tuntuma, muttei paha. En oikein meinaa saada siitä kiinni. Annan oluen lämmetä hetken pidempään ja nautin vain tuoksuista. Sitten maut alkavat aueta. Suklaata, lakritsia, espressoa ja sopivasti makeutta. Myös hieman alkoholia tunkee esiin, mutta se häipyy taemmas oluen lämmetessä. Jälkimakuun lakrisisuus jää pyörimään jonka syrjättää vahva espressomainen mokkaisuus, mikä tuntuu suussa pitkään. Kuin olisi juonut hyvää espressoa. Olut on suutuntumaltaan paksua, hieman kitkerä ja kahvimainen.

Kuten useimmat lajikumppaninsakkin Founders Imperial Stout kestää juotavana erittäin pitkään ja kannattaakin antaa tämän lämmetä rauhassa. Kerrassaan hieno juoma, joka lunastaa ennakko-odotukset ja nousee maukkaimpien maistamieni Imperial Stouttien joukkoon.

Musiikiksi näin mustalle nektariinille valitsen mustissa mystisyyksien vesissä luovivaa Toolia. Tutustuin tähän bändiin Lateralus levyn aikoihin ja se iski kuin salama. Mielettömän timangisia biisejä vaikka levyllä haahuillaankin paljon. Tästä huolimatta paketti on yhtenäinen ja biisit soljuvat toisiinsa väli ujellusten ja suhinoiden kautta. Tämä levyhän on herättänyt fanaattisimmissa faneissa innostunutta tutkiskelua levyn mystiikkojen, viittausten ja matemaattisten yhtäläisyyksien löytämiseksi. Toolin äijien on sanottu olevan innostuneita numerologiasta ja mm. levyn nimikkobiisissä löytyy paljon yhtäläisyyksiä Fibonaccin lukusarjaan. Laulun tavujen määrä menee yhteen Fibonaccin sarjaan ja perusriffi soittetaan 9/8, 8/8 ja 7/8 tahtilajeissa, joista voidaan muodostaa luku 987, mikä on myös yksi Fibonaccin sarjan luvuista.

Koko levyn pituus on CD-tallenteelle maksimaalinen eli 78 minuuttia 58 sekunttia ja sen on sanottu täsmäävän täydellisesti yhteen Tim Burtonin Painajainen ennen joulua -elokuvan kanssa. Jotkut väittävät jopa levyn kappaleista muodostuvan vielä harmoonisempi kokonaisuus, kun levyn biisit järjestetään uudelleen Fibonaccin lukusarjan numeron 13 mukaan muodostetussa spiraalissa (joku muuten menee täsmää myös kultaiseen leikkaukseen). Tälle albumiversiolle on annettu nimi "The Holy Gift".

Vaikka biisit menevät kohtuullisen mutkikkaasti ja vaihtelee tahtilajista toiseen, niin käsittämättömintä tässä kaikessa on, miten hyvin ne saadaan silti rullaamaan yhteen. Tämä levy ei ole pelkkää "musiikkia muusikoille" progea, jotka useinmiten sortuvat rullaavuuden kustannuksella korostamaan ylitaidokkaita soittajia ja vaikeita sovituksia, vaan taitavat soittajat ovat tehneet hieman haastavampaa ja erilaisempaa kuuneltavaa musiikkia, joka kuitenkin vie kokoajan eteenpäin.

Levyllä tulee hetkiä jossain kohti basso alkaa soittamaan omaa juttuaan, kitara tulee siihen säheltämään jotain omaa, kunnes rumputykitys pärähtää käyntiin ja kaikki kulkevatkin käsikädessä sujuvasti yhtämatkaa eteenpäin. Erilaisina, mutta niin harmonisina yhdessä. Ja sama moniulotteisuus ja -tulkinnallisuus jatkuu levyn kansitaiteessa. Onko tämä jo liikaa? En tiedä, mutta jos kiinnostuit niin lue loistava tänä keväänä ilmestynyt Rumban artikkeli, jossa valotetaan paljon Lateralus levyn mystiikkaa ja tulkintoja.

Niin tai näin, mutta hienoutta ja mystiikka tässä levyssä ja kappaleissa riittää pitkäksi aikaa. Kokeile vaikka. Laita levysoittimeen, kaada lasiin Foundersin Imperial Stout ja uppoudu. Takaan, että olut kestää nautinnollisena koko lähes 79 minuuttisen matkan.

Mutta tähän vain yksi biisi ja se olkoon nimikko biisi lateralus. Vaikka levyn biisien videot ovatkin upeita (pitkälti kitaristi Adam Jonesin käsialaa), niin valitsin tähän fanin tekemän videon, joka valottaa tämän biisin yhteyttä Fibonaccin lukuun. Sattumaako?




Tuomio:  
Tuoksu: 9/10  
Ulkonäkö: 4/5  
Maku: 9/10  
Suutuntuma: 3/5  
Kokonaisvaikutelma: 18/20  
Yhteensä: 43/50   

Speksit:  
Panimo: Founders Brewing
Tyyli: Imperial Stout 
Maa: Yhdysvallat 
Väri: 200 EBC
Katkerot: 79 EBU  
Kantavierre: 24,5°  
Maltaat: Ohra- ja suklaamaltaat
Humalat:  Nugget- ja Perle  
Alkoholi: 10,5 %
Mistä: Sokoksen Alko, Kuopio

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti