Pime Öö – Põhjala

Jouluaaton aaton iltana maistelin virolaisen Põhjalan Jouluöö imperial porterin ja se jatkoi panimon erinomaisten tuotteiden linjalla. Nyt Joulupäivänä saunan päätteksi katselin kylmiöstä olutta ja satuin kurkkaamaan siellä jo jonkin aikaa oleskelleen Pime Öö pulloa. Huomasin sen parasta ennen päiväyksen menneen 4 päivää sitten eli 21.12.2016. En usko, että olut olisi siitä kylmiökypsytyksessä mihinkään huonontunut, mutta joutaisihan tuon maistelemaan jo poiskin. Oikein mukava ja rentouttava iltakin tiedossa.

Tämän olen kerran aikaisemmin maistellut toissa keväänä Bryggerissä olleiden Viro viikkojen aikana. Olimme ensin kollegoiden kanssa panimokierroksella ja sen päätteeksi jäimme ravintolaan syömään. Tämä olut ottamani menun juomasuositus jälkiruoan kaverina toimien siinä erinomaisesti ja jäi mieleeni maistuvana oluena.

Pime Öö on etiketti on yksinkertaisen mustavalkoinen rakeisesti liukavana valöörinä. Tässä on kuvassa paljon samaa kuin Mikkellerin Black Holen etiketissä. Jotenkin arvoituksellinen ja houkutteleva.

Pime Öö on väriltään sysimustaa ja täysin läpikuultamatonta öljymäistä nestettä. Pinnalle muodostuu ohuehko kerros tumman ruskeaa vaahtoa, joka vetäytyy melko nopeasti lasin reunoilla.

Tuoksu voimallinen. Kahvia, suklaata, siirappia, taatelikakkua ja imelää alkoholia. Jopa jotenkin liköörinen tuoksu. Erittäin monitahoinen tuoksu. Alkoholi puskee hieman liika läpi, mutta toki sitä oluessa onkin.

Maku on makean suklainen ja reilun kahvinen. Reilusti tummaa suklaata ja tummaksi paahtunutta kandisokeria. Kahvisuuden seassa jälkimakuun viipyilee hieman yrttisiä vivahteita. Jotain vaahterasiirrappista makuakin tästä löytyy samoin kuin taatelia ja luumua. Myös panimon sivuilla mainittua mustaherukkaisia vivahteitakin löytyy heti alkumausta. Alkoholi maistuu hiukan läpi, mutta jotenkin se ei haittaa. Makeus taittaa sitä liköörimäiseen suuntaan, muttei kuitenkaan niin äitelää ja alkoholista kuin useimmat liköörit. Hienosti tasapainossa maut – ja niitä riittää reilusti.

Suutuntuma on paksun täyteläistä. Jopa hieman siirappista. Katkerot ovat pehmentyneet makujen ylivyöryjen ja alkoholin alla. Mutta sen verran ne tuntuvat, että ne teroittavat oluen makuja ja tukevat suutuntumaa.

Kokonaisuuten erinomaisen hieno ja monimakuinen olut. Tätä suosittelen mieluiten pieninä annoksina jälkiruokaolueksi, muttei kuitenkaan liian makeaan jälkkärin kanssa, koska oluessa itsessään on jo reilusti makua. Sopii myös rauhallisiin nautintohetkiin, mutta saunan jälkeiseksi janojuomaksi tästä ei ole. Itsekin sammutin janoni ensin vedellä ja sitten siirryin nautiskelemaan oluesta kera taatelikakun, rocky road palan ja maitotoffeen kera. Näistä taatelikakku toimi parhaiten. Jos tulee vastaan, niin vahva suositus. Alkosta itse ostin ja näyttäisi olevan tälläkin hetkellä saatavilla.

Tämäkin teksi löytyy myös Olutjoulukalenteristamme luukkusta 25.

Tuomio:
Tuoksu: 9/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 10/10
Suutuntuma: 5/5
Kokonaisvaikutelma: 19/20
Yhteensä: 47/50 

Speksit:
Panimo: Põhjala
Tyyli: Imperial Stout
Maa: Viro
Väri: 590 EBC
Katkerot: 60 IBU (Alko 44 EBU)
Kantavierre: 1.142 (Alko 30,9 °P)
Maltaat: Pale malt, Munich malt, Special B, Crystal 300, Crystal 150, Crystal 200, Carafa type 2 special, Chocolate malt, Chocolate Rye, Oat
Humalat: Magnum, Northern Brewer
Alkoholi: 13,6 %
Mistä: Alko